torstai 30. huhtikuuta 2009

Päivä 89: Tunnollinen kieroilija

Ostolakkoni ideana on, ettei uutta tuotetta saa ostaa ennen kuin kaikki vanhat vastaavat on käytetty loppuun. (Muistutan tosin taas aiheeseen liittymättä, että Diorin viisikot eivät kuulu lakon piiriin. Muistutus saattaa toki johtua siitä, että kohta ilmestyy uusia paletteja...ennakkovaroitus...) Tämä sääntö aiheutti minulle juuri pienen ongelmatilanteen.

Laitan jalkoihini aina yöksi kosteuttavaa jalkavoidetta pitääkseni niiden ihon pehmeänä ja hyvänä. Tällä hetkellä käytössäni on ollut luottotuotteeni, eli Schollin Deep Moisturising Cream ja olenkin varsin mielelläni käytellyt jo useamman tuubin. Toissailtana totesin jalkojeni rasvaamisen jälkeen, että tuubissa on voidetta enää yhteen käyttökertaan, eli tuote tulisi loppumaan seuraavana iltana.

Ongelmallinen ja pulmallinen tilanne aiheutui siitä, että tajusin voiteen loppuvan juuri sen päivän iltana, jona minua kiinnostava jalkavoide on viimeistä päivää tarjouksessa. Okei, kuulostaa jo vähän naurettavalta, mutta kun diilinä oli, että mitään ei osteta ennen kuin edelliset on loppu ja jos ostan voiteen päivällä ja käytän toisen loppuun vasta illalla niin hommaa on rikottu. (Juu juu, tiedän, kuulostaa naurettavan pikkutarkalta ja naureskelen itsekin jo täällä itselleni... Mutta hei, ainakin olen rehellinen, korkean moraalin omaava kansalainen, joka on ennen kaikkea erittäin tunnollinen!)



Ei sitten auttanut muu kuin tavoistani poiketen lutrata Schollin jalkavoiteen jämät aamulla jalkoihin, vetäistä sukat jalkaan ja kipittää bussiin ja töihin. Ja napata sitten Kicksistä vielä illalla ennen bussiin juoksemista viimeistä päivää tarjouksessa ollut Oliv-sarjan jalkavoide matkaan. Pakko oli saada ja kun vielä tarjouksessakin oli. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että alennustuotteisiin tuhlaaminen on pelkkää säästöä. Mitä enemmän ostaa, sitä enemmän myös säästää. Loistavaa käytännön matematiikkaa. (Selittäisiköhän edellinen loistava matemaattinen päättelyni sen, miksi en ole lukenut pitkää matematiikkaa...tai edes ylipäätänsäkään kirjoittanut matematiikkaa ylioppilaskirjoituksissa.)



En ole koskaan omistanut yhtään tämän Kicksin oman sarjan tuotetta, mutta olen kuullut näistä niin paljon kehuja, että ajattelin kokeilla varovaisesti ja aloittaa testailuni jalkavoiteella. Nyt kannatti, kun sain tämän vielä sain pari euroa normaalia edullisemmin. Normaali hintakaan ei tosin ole paha, sillä se on vain 6,2 euroa.

Saa nähdä, onko tästä haastajaksi suosikilleni Schollille, jonka Deep Moisture Creamia voin lämpimästi suositella kelle tahansa. Kosteuttaa erinomaisesti ja pehmittää jalkapohjien kovettumat todella tehokkaasti. Tuotevinkin sain äidiltäni, joka oli kokeillut jalkoihinsa useita jalkavoiteita olematta tyytyväinen niihin. Tämä oli ensimmäinen, joka oikeasti pehmensi jalat ja myös piti ne pehmeinä. Suosittelen tätä aina hyvää jalkavoidetta kysyttäessä ja olenkin saanut monet tähän ihastumaan.
(Schollia saa muuten lähes kaikista kosmetiikkaa ja ihonhoitoa vähänkin laajemmin myyvistä liikkeistä.)

Kesää vasten hyvä jalkavoide on aivan must tuote, sillä kintut vilahtelevat kesäisin paljon näkösällä. Mikään ei pilaa kauniita kenkiä tehokkaammin kuin huonossa kunnossa olevat jalat!

Jalkavoidetta on parasta säilyttää yöpöydällä, josta sitä voi illalla juuri ennen valojen sammuttamista jalkoihinsa laittaa. Itse nimittäin ainakin inhoan, jos joudun liukastelemaan rasvatuilla tassuillani ympäriinsä... En myöskään tykkää käsin rasvailla jalkapohjiani vaan puristan tuubista nokareen rasvaa toisen jalan jalkapohjalle ja hieron vain jalkojani yhteen. Näytän luultavasti pieneltä eläimeltä maatessani sängyssäni selälläni (naama rasvasta kiiltäen) hieroen yhtäikaa yhteen jalkavoiteisia jalkapohjiani ja käsivoiteisia käsiäni. Jos kosmetiikkaeläimiä on olemassa, niin uskoisin sen näyttävän juuri tuolta.

Eli jos ette aio marssia koko kesää kumppareissa ja villasukissa (mikä toki sekin on varsin söpöä ja persoonallista) niin hoitakaapas jalkanne nyt vihdoin kuntoon! Vai joko te hoidatte jalkojanne ahkerasti?

keskiviikko 29. huhtikuuta 2009

Päivä 88: Tuotteita tulee ja menee

Käytin loppuun yhden maailman turhimmista tuotteista. Ajatus ja itse tuubi ovat kyllä kaniita , mutta tässä tuotteessa ei oikeasti vain ole yhtään mitään järkeä. Mutta niinhän se usein on, että kauneus ja järki eivät kulje käsi kädessä.

Tuote oli Tigin Strawberry Lemonade Inshower Bodylotion (huomaa mätsäävät kynnet!).



Tämän tuotteen ideana on, että se laitetaan kostealle iholle ja annetaan vaikuttaa hetki. Suihkun kosteuden olisi sitten tarkoitus "lukittautua" iholle ja näin iho kosteutuisi tehokkaasti. No, inci näyti nimenomaan siltä, että tämä muodostaa kosteuden haihtumista estävän kalvon iholle: Vesi, mineraaliöljy, silikoni, sitten on sentään glycerini, silikoni, silikoni...

Puhtaaksi iho ei kuitenkaan tunnu tällä tulevan, joten iho pitäisi ensin pestä suihkugeelillä ja sitten laittaa tämä iholle. Tämä ei kuitenkaan kosteuta kunnolla, joten lopuksi on laitettava kosteusvoide. Tämä kuitenkin muodostaa iholle sellaisen vaseliini-silikooni kalvon, ettei sen läpi varmasti imeydy enää mikään kosteusvoide.

Ainoa positiivinen asia tässä tuotteessa oli sen miellyttävä, nimensä mukainen tuoksu. En suosittele tätä. Huumaavat tuoksut saavat minut silti haluamaan kokeilla uusia Tigin kroppatuotteita. Tämän sain hyvältä ystävältäni lahjaksi, mutta hänelle tämä oli kuulemma liian erikoinen tuote käytettäväksi. Mina puolestani rakastan kokeilla kaikkea erikoista ja oudon kuulosta kosmetiikkaa!


Tänään päivääni muuten piristivät tällaiset tuotteet:



Hyvin tehdystä työstä palkitaan ja tämän tytön hyvin tehty työ poiki Cliniquen ihoa heleyttävän Turnaround concentraten ja Turnaround instant facial masquen. Heleyttävä seerumi on silikonipommi, joka kuitenkin kuorii ihoa kevyesti. Sopiva kuuriluontoiseen päiväkäyttöön, mutta minun on kyllä seurailtava, että pistääkö tuo ihoni kukkimaan pidemppiaikaisessa käytössä. Kuoriva naamio puolestaan on todella, todella tehokas. Kovin herkkäihoiselle en tätä tuosittelisi, itsekin uskallan vai silloin tällöin käyttää.

Raportoin näistä tarkemmin jahka vaan saan nämä käytettyä loppuun.

Olen muuten unohtanut kokonaan kertoa teille eräästä hankinnastani.

Tuote ei ole kosmetiikkatuote, mutta siihen kyllä liittyvä. En nimittäin voinut hillitä itseäni ja minun oli aivan pakko ostaa bareMineralsin kaksipäinen Heal & Conceal -sivellin. Ai miksikö? Sekä siksi, että se on aivan loistava että siksi, että sain sen todella halvalla. Ja tarkoitan siis todella. Sivellin oli pääsiäisen alla Strawberrynetissä tarjouksessa ja sille jäi hintaa (postikuluineen, joita ei erikseen veloiteta) alle viisi euroa. Saman sarjan peitevoidesivellin, joka on identtinen tämän siveltimen paksumman pään kanssa maksaa Suomessa muistaakseni lähes 30 euroa, joten tämä oli todella edullinen.



Vaikka lakkoni ei koskekaan siveltimiä, voisi minulla silti olla hieman huono omatunto tästä hankinnasta. Ostos oli kuitenkin niin hyvä ja edullinen, etten vain kykene tuntemaan mitään muuta kuin puhdasta iloa.

ps. Parvekkeellani on joukko vappua jo viikon verran juhlineita teekkareita, jotka polttelevat vesipiipulla pienessä humalassa makutupakkaa. Eikö tämä vappu voisi jo loppua! Kauanko yksi saamarin vappu voi kestää...

tiistai 28. huhtikuuta 2009

Päivä 87: Idioottimainen tuote

Oletko koskaan kuullut sanaa "automaattirajauskynä"? Hieno nimi tuotteelle, kuulostaa ihan siltä, kuin kyseessä olisi tuote, joka rajaa automaattisesti ilman ihmistyötä. Kyseessä ei ole sellainen tuote.

Automaattirajauskynällä tarkoitetaan rajauskynää, jota ei tarvitse teroittaa. Uutta kärkeä tulee esiin aina tarvittaessa. Eikö ole kätevää?




Kyllä, idea on kätevä ja toimiva silloin, kun sitä on järjellä ajateltu. Meikkailin nimittäin sunnuntai-iltana huvikseni ja kokeilin ei-niin-aktiivisessa käytössä ollutta Maybellinen Line Stylist -automaattisilmänrajauskynääni. Olen käyttänyt tuotetta todella epäsäännöllisesti enkä osannut yhtään arvioida, paljonko kynää olisi jäljellä. Arvioin, että varmasti vielä puolet ainakin. Mieli olisi kovasti tehnyt ruuvata kynää reilusti esiin ja kurkistaa asia, mutta tätäpä ei voikaan ruuvata takaisin, kuten ei esimerkiksi Cliniquenkaan kyniä. Kerralla saa siis ruuvata esiin vain sen verran, kuin kynää tarvitsee.

(Minulla on muuten ihan hirveä pakkomielle tarkkailla kaikkia tuotteitani ja niiden kulumista. Päivittäin tutkin eri puteleita valoa vasten ja katselen, kuinka paljon tuotetta on jäljellä. Teroittelen tylsistyneitä meikkikyniä usein kulumisen toivossa, kääntelen huulikiillot ylösalaisin nähdäkseni jäljellä olevan massan tarkan määrän...olen lienee kehittänyt tästä itselleni lievän hulluuden.)



Asia oli tiedossani jo aiemmin eikä siis tullut yllätyksenä, mutta vasta nyt kykenin tajuamaan, kuinka idioottimainen moinen keksintö on. Mitäs jos omistaisin oikeasti vain sen yhden mustan rajauskynän ja toisen silmäni rajattuani huomaisin, ettei tuotteessa olekaan enää enempää tavaraa, jota voisin kierää esiin? Tälle ajatukselle tuhahtelin koko illan ja mietin sitä vielä kun aamulla otin rajauskynän taas käyttööni. Rajasin toisen silmäni ja aloin kiertää lisää kynää esille... ja pirulainen, sieltä ei oikeastikaan Murphyn lain mukaisesti tullut enää mitään!

Jos tosiaan olisin ollut perusnainen, jolla on käytössään vain yksi rajauskynä, olisin kokenut aamulla kauhun hetkiä. (Okei, ehkä perusnainen ei miellä rajauskynän loppumista kauhun hetkeksi...) Onneksi minulla kuitenkin on useita kyniä, joilla saatoin rajaamista jatkaa. Mutta eikö kuka tahansa nainen halua aina välillä oikeasti tarkistaa, että kuinka paljon meikkikynästä on vielä jäljellä ja koska pitää alkaa hankkimaan uutta? Teroitettavissa kynissä tämän näkee heti ja takaisinpäin ruuvattavissa asian voi tarkistaa mikäli se mietityttää, mutta tällaisten kynien kanssa pitää mennä ihan perskutinalla. Ja jos tuotetta käyttää harvemmin, takapuolessa tuskin tuntuu minkään näköistä kutinaa ennakkovaroituksena loppumisesta. Todennäköisesti tuote tulee loppumaan juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsisit eikä uutta ole saatavilla.

Kannattaa siis ehdottomasti aina ennen ostoa tarkistaa, että automaattirajauskynää voi ruuvata takaisin. Kohdelkaa kuitenkin kaupan testereitäkin kunnioituksella: Älkää ruuvatko kynien massoja kokonaan esiin ihan vain todetaksenne, ettei kynää voi ruuvata takaisin. Pienempikin testailu riittää. Ja sitä paitsi myyjiltä voi aina kysyä (vaikkeivät hekään tosin aina vastausta tiedä).

Mutta hei oikeasti, kuka keksii näin typeriä keksintöjä?!?!

(Pohdin asiaa wannabe-insinöörille kiukku äänessäni ja häneltä tuli tietysti heti asiaan looginen, fiksun insinöörimäinen vastaus: kynän massa on niin ohutta ja haurasta, ettei se kestäisi edestakaista rassaamista katkeamatta. Samperi, pitääkö senkin keksiä kaikkeen noin fiksu ja yksinkertainen selitys ja pilata hyvä kiukku!)

Muuten kynä oli kyllä loistava, sillä kapealla terällä sai ohutta, tarkkaa ja siistiä jälkeä. Tämä myös pysyy minulla loistavasti läpi koko päivän.

Niin, silmämeikistä tuli muuten tällainen loppuneesta silmämeikkikynästä huolimatta:



No, sainpas yhden silmämeikkikynän kulutettua loppuun!

maanantai 27. huhtikuuta 2009

Päivä 86: INCI-listojen hyvikset

Kirjoitin teille joku aika sitten omia mielipiteitäni INCI-listojen pahiksista ja nyt tahtoisin kertoa teille mielipiteitäni INCI-listojen "hyviksistä". Meinasin jo unohtaa kirjoittaa näistä, kunnes eräs ihana lukija muistutti minua asiasta.



Jälleen kerran nämäkin tosiaankin ovat vain minun omia mielipiteitäni ja minulle sopivia aineosia enkä lähde väittämään, että nämä toimisivat kaikilla. Rohkenen kuitenkin väittää, että useimmilla nämä aineosat varmasti toimivat.

Asiaan. Mitä aineosia kosmetiikkafriikki ja INCI-plärääjä tuotteestaan sitten hakee? Aineosat, joita bongailen, ovat lähinnä kosteuttavia aineosia, kuten

Cetearyl alcohol
Glycerin, Glycerine tai Glycerol
Hyaluronic acid
Hydrolyzed Silk
Panthenol
Polyquaterium-10
Sodium hyaluronate

Näillä kaikilla edellä luetelluilla on hyvä kosteudensitomiskyky, joten ne pitävät ihon kosteutettuna ja pehmeänä.

Tietyt hedelmä- ja marjauutteet ovat myös suosiossani. Näitä ovat esimerkiksi kosteuttava avokado (persea gratissima), rauhoitava aloe vera (aloe barbadensis), rauhoittava mustikka (vaccinum myrtillus) ja kosteuttava ja napakoittava mustaherukka (ribes nigrum), joka muuten sisältää tehokkaasti kosteuttavaa GLA:ta. Myös jojoba (simmondsia chinensis) ja karitevoi (shea butter, butyrospermum parkii) ovat mieleisiä minulle.

Suosin myös antioksidantteja ja esimerkiksi Tocopheryl Acetate tai Tocopherol (e-vitamiini) on kosmetiikassa paljon käytetty antioksidantti.

Jo mainitsemani aloe veran lisäksi allantoin on ihoa rauhoittava aineosa ja siksi minulle varsin mieleinen aineosa kasvovesissä.

Hiustuottessani saa olla myös korjaavia aineosia, kuten Hydrolysed wheat proteinia tai Keratinia.



Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki aineosat, joita on tuotteessa alle yksi prosentti, voidaan merkitä tuoteselosteessa missä tahansa järjestyksessä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että tuotteessa on suurinpiirtein saman verran hajustetta kuin vaikkapa e-vitamiinia, mutta e-vitamiini löytyy INCI:stä puolen välin tietämiltä ja hajuste vasta viimeisenä. Monesta lähteestä olenkin kuullut, että viiden tai kuuden ensimmäisen aineosan jälkeen voisikin luettelon lukemisen jo lopettaa, sillä loppuja aineosia on yleensä enää ihan mitättömän pieniä määriä.



Enempää minulla ei ole "huippuaineosia" luetella, sillä muistissanikin pysyy niitä vain rajallinen määrä. Kun siis tutkin uusia tuotteita, tarkastelen lähinnä, löytyykö niistä mainitsemiani pahiksia tai hyviksiä ja missä suhteessa. toisiinsa nähden. Todella mielenkiintoisen tuotteen kohdalla saatan etsiä INCI:n netistä ja käydä sen aine aineelta läpi, jolloin myös minulle vieraammat aineosat aukeavat.

Luetteko te tuotteittenne INCI-listoja? Haetteko jotain tiettyjä aineita tai onko teillä jotain tiettyjä inhokkeja, joita välttelette? Vai onko teille herttaisen samantekevää, vaikka kosteusvoiteenne olisi nielaissut karhun?

sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Päivä 85: Ihanaa vai kamalaa?

En nyt ole ihan varma, onko tämä ihanaa vai kamalaa, mutta viimeinen sormieni kynsille kelpuuttamani lakanpoistoaine loppui juuri.

Ihanaa siksi, että nyt saan luvan kanssa ostaa uuden (kokeiluun lähtee Dependin vihreä, ympäristöystävälliseksi tituleerattu lakanpoistoaine...noista myrkyistä ei kyllä kovin helpolla saa ympäristöystävällisiä). Kamalaa siksi, että joudun nyt tosiaankin ostamaan jotain. Ja viimeinen sormieni kynsille kelpuuttamani tuote siksi, että jäljellä on vain puolikas pieni pullollinen Dependin punaista, tekokynsille tarkoitettua lakanpoistoainetta, jota en todellakaan lähde kynsiini laittamaan. Sen INCI on hyvin selkeä: Alcohol Denat ja Ethyl Acetate. Varpaiden kynsiin voin nuo jämät käyttää, mutta kynsille en todellakaan.



Mikä lakanpoistoaine minulta sitten loppui?



Kyseessä oli Lumenen Quick & Chic lakanpoistoaine, joka on asetoniton, mutta sisältää kuitenkin denaturoitua alkoholia (suosikkini IsaDora ei sisällä näitä kumpaakaan, ja Dependin vihreä sisältää alkoholia, mutta aion silti uskaltaa kokeilla sen). Lisäksi tähän on lisätty hoitavia öljyjä, jotka kyllä mielestäni heikentävät huomattavasti käyttömukavuutta. En todellakaan tykkää, että kynteni jäävät lakanpoiston jälkeen tahmaisiksi ja vaikka aina huuhtelenkin ne huolella ennen uutta lakkausta tuntuu silti, että tuota jää vielä kynsiin. En koskaan ostaisi tätä tuotetta.

No mihin nuo viimeiset pisarat tuota kamalaa litkua sitten kuluivat? No edelliset lakkaukset oli pakko saada pois, jotta saatoin lakata kynteni uudelleen näinkin kesäisiksi:



Ihanaa vai kamalaa? Minun tuomioni on kamalan ihanaa! Tämä lakka on niin kamala, että se on itseasiassa jo aivan ihana. Keltainen lakka ei ole yhtään minun tyyliäni, mutta koska tykkään värien käytöstä, on tämä silti jollain kierolla tavalla minun makuuni. Lakkana on siis Lumenen Natural Code 13 Get Color kolmella kerroksella.

Saisinkohan muuten samalla huomenna ostaa itselleni vihdoin uuden lasiviilan? Kerroin kuukausi sitten, kuinka lasiviilani hajosi, mutta en ole edelleenkään ostanut uutta tilalle. Olen kituutellut vanhalla, hajonneen viilan nysällä. Kuvassa vertailun vuoksi Lumenen Blueberry Curl mascara, jotta mitasuhteet tajuaa täysin:



Viila on tosiaankin suurinpiirtein yhtä pitkä, kuin mascaran korkki. Ehkä siis huomenna sorrun luvalliseen tuhlailuun ja ostan sekä uuden lasiviilan että uuden lakanpoistoaineen.

Päivä 85: Hyvää päivää, mitä saisi olla?

Moni blogiani vähemmänkin lukenut osaa varmasti jo sen nimenkin perusteella epäillä, että blogini pääaiheena on ostolakko. Useamman postauksen tutkiminen antaa vielä tarkennuksen, että ostolakossa keskitytään nimenomaan kosmetiikan ostamatta jättämiseen. Kirjoitan loppuun kulutetuista tuotteista, himoitsemistani ja ostamatta jättämistäni tuotteista sekä lakkoani "häirinneistä" ja minulle yllättäen tupsahtaneista tuotteista.

Mutta mistä muusta te tykkäätte blogistani lukea?

Innostutteko päivän meikeistä tai kynsistä? Kiinnostaako teitä sisäinen kauneudenhoito hyvien ruokien kanssa? Tahdotteko vinkkejä jostain tietystä aiheesta? Mistä haluaisitte kuulla enemmän ja mistä puolestaan ette niin välittäisi kuulla? Sana on vapaa ja kuulen mielipiteenne erittäin mielelläni, jotta voin kehittää blogiani teille mieluisaan suuntaan.

Siitä blogini perusaiheesta vielä sen verran, että taas kului loppuun yksi kropparasva. Tällä kertaa kyseessä oli Lumenen Arctic Aqua Syväkosteuttava vartaloemulsio, joka on kyllä hieman liian kevyttä minun kuivalle iholleni, joka tahtoo rasvalta nimenomaan rasvaisuutta. Raikkaasta tuoksusta plussaa, mutta eipä tätä kyllä koskaan tulevaisuudessa tulee itselleni varmaankaan ostettua. Jos kaipaat kevyttä, mutta kosteuttavaa kropparasvaa, niin ota tämä kokeiluun!



Vartalovoiteiden kanssa mennään jo muuten hyvää vauhtia kohti tavoitetta. Tässä postauksessani maaliskuun alussa nimittäin asetin itselleni tavoitteen, että vartalovoiteideni tulee olla kulutettuina loppuun elukuuhun mennessä. Reilut kolme kuukautta olisi vielä jäljellä ja tahtini on ollut varsin hyvä. En vielä paljasta, kuinka monta purkkia on yhä jäljellä, mutta lupaan palata asiaan toukokuussa tarkemmin.



Huomasin muuten tuota tavoitelistaani selatessani, että olin kokonaan unohtanut tavoitteeni kahden huulikiillon loppuunkuluttamisesta toukokuuhun mennessä. Yhden olen kuluttanut loppuun ja useita lensi valitettavasti harmikseni roskiin, joten katson päässeeni tavoitteeseeni lähes. Taidan käydä vielä penkomassa kiiltojani josko löytäisin jonkun, jolla olisi edes teoreettisen mahdollisuudet kulua loppuun edes hieman aikataulusta jäljessä... En vain voi sille mitään, etten jaksa käyttää samaa huulimeikkiä kuin maksimissaan parina peräkkäisenä päivänä. Sitten alkaa "puhkikulunut" lookki jo tylsistyttää ja värejä on jo pakko vaihtaa. Joukossanne on varmasti edes muutamia samanhenkisiä?

lauantai 25. huhtikuuta 2009

Päivä 84: May your day be pink and bright

En voi sille mitään, tuo kaunis kesäinen sää vaan pakottaa minut käyttämään värejä. Niinpä vietin tämän harvinaisen lauantaisen vapaapäiväni pinkeissä merkeissä:



Luomiväriksi valitsin Diorin viisikon Pink Attitude ja rajaukseksi Lumenen violetin rajauskynän.



Huulille pääsi läpikuultavan pinkki MACin Lustreglass Wonderstruck. (En ole koskaan oiken innostunut MACin meikeistä, tämän minikokoisen kiillon lisäksi minulla on vain pari muuta lahjaksi saatua minikokoista kiiltoa ja yksi käyttämättä jäänyt luomiväripaletti.)



Hiuksiin lähti vielä asusteeksi pinkki kukkaponnari. Katsokaa, kuinka kauniisti se sointuu huulikiillon kanssa!



Päälle vielä pinkki paita ja jo on kesäinen olo. (Tähän väliin muuten wannabe-insinööri ilmestyi viereeni ja huudahti: "Mitä, otatsä tisseistäs kuvia ja laitat niitä sinne?!" Kyllä, rakas, juuri sitä minä teen...)



Kynsien kanssa en enää viitsinyt pinkille linjalle lähteä vaan tyydyin hieman hillitympään ratkaisuun. Lakaksi lähti noin viisi vuotta vanha Lumenen metallinhopea kynsilakka, jossa on aivan ihana shimmeri. Päälle tein vielä Konadin avulla violetilla lakalla kuvioita. (Jos Konad alkoi kiinnostaa, niin katso Charming nailsin blogista Konad-postaus. Mikäli innostut kynsistä, kannattaa muutenkin perehtyä kyseisen neidin blogiin, aivan ihanaa kynsitaiteilua.)

Nämä kuvat minun on vielä aivan pakko näyttää teille. Vappu on päällä täällä teekkarilaaksossa ja wannabe-insinöörin taas (kuulemma edelleen) juhlistaessa sitä muiden kaltaistensa kanssa oli minun keksittävä itselleni viihdettä (mitä toki heidänkin katselunsa usein on...). Ja mitenkäs muutenkaan tällainen kosmetiikkahöperö itseään viihdyttäisi kuin rakkaan kosmetiikkansa kanssa puuhaillessa.

Järjestelin siis Walk in cosmetic-closetini uudelleen niin, että sain sinne kaiken kosmetiikkani (lukuunottamatta kylpyhuoneessa olevia puteleita). Ja katsokaapas nyt tätä:



Ihonhoito, hiustenhoito, meikit, kynsilakat ja jopa kosmetiikkaan liittyvät lehdet ovat päässeet omille paikoilleen. Kuvassa näkymättömillä hyllyllä ovat vielä kauneudenhoitokirjani sekä kaiken maailman tukkavempameni Volumasterista GHD:hen ja lämpörulliin.

Eikö olekin mahtava huone! (Tämä ei ollut kysymys vaan toteamus, sillä mielipiteenne ovat tässä vaiheessa minulle yhdentekeviä, niin innoissani olen itse. ;) )

perjantai 24. huhtikuuta 2009

Päivä 83: Värileikkiä

Vaikka olenkin niin kovasti olevinani aikuinen, tykkään ihan älyttömästi leikkiä. Nukkeja en enää pue, poneista en ole koskaan tykännytkään ja wannabe-insinöörinkin kanssa alkaa jo vähän tympiä leikkiä kotia kun minä joudun aina olemaan siivooja-sisäkkö hänen leikkiessään lellipentua... Näin ollen olen vaihtanut leikkini isojen tyttöjen leikkeihin ja leikin siis meikeillä ja väreillä.

Tykkään, että meikissäni ja pukeutumisessani on joku juju. Vaatteissa ja meikissä täytyy olla joku yhdistävä tekijä ja minut näkee todella harvoin samaan aikaan vaikkapa pinkissä paidassa ja kultaisissa luomiväreissä. Jos paita on pinkki niin huulet ja silmät menevät myös sillä linjalla, eivät tosin tietenkään välttämättä yhtä pinkkeinä kuin paita, mutta meikin idea on haettu paidasta. (Toki minullakin on huonot aamuni, mutta puhutaan nyt vain niistä hyvistä.)

Tänään ulkona oli niin ihanan kesäinen ja aurinkoisen lämmin ilma, että Diorin itseruskettavalla kyllästetty ihoni suorastaan huusi kesän värejä rinnalleen. Päälleni sujahti siis turkoosi toppi ja kaulaan turkoosi huivi.



Tällainen ihana väri kaipaa ehdottomasti seurakseen jonkun pienen linkityksen meikissä! Liian villiksi ei tarvitse heittäytyä, mutta esimerkiksi oikean värinen rajaus on hyvä katseenvangitsija,



Silmiini sipaisin hieman sinistä luomiväriä Diorin Blue Croisette -luomiväriviisikosta ja turkoosit rajaukset GOSHin silmämeikkikynällä Aqua Star.



Kannattaa muistaa, että jos innostuu laittamaan silmiin hieman villimpää väriä, niin huulet on parasta pitää hieman hillitympinä. Itse sipaisin huuliini Lumene Natural Coden Smile Booster -huukiillon sävyä 8 Pink Sugar, joka on juuri sopivasti vaaleanpunertava, mutta silti samalla nude.

Tässä vielä käytetyt tuotteet:




Käsi ylös, kuka muu tykkää leikkiä väreillä ja mätsätä niitä pukeutumiseensa? Entä onko lukijoiden joukossa niitä, joille on herttasen samantekevää, sopiiko luomiväri vaatteisiin?

torstai 23. huhtikuuta 2009

Päivä 82: Kuivia läikkiä ja kauniita kynsiä

Olen nyt useita viikkoja ihmetellyt silmäluomieni yläpuolelle ilmestyneitä kuivia, hilseileviä läikkiä, jotka punoittavat helposti. Olen vaihtanut tuotteita, syytellyt milloin mitäkin tuotetta aiheuttajaksi, tehokosteuttanut ja jopa pelännyt olevani allerginen joillekin tuotteille. Olen hysteerisenä myös miettinyt, mitä tekisin, jos olisinkin allerinen Diorin viisikoilleni. Hui sitä kauhun päivää, kun tuollaisen oivaltaisin, onneksi tässä ei nyt ollut vielä kyse siitä.

Valitin sitten tänään tilannettani työkaverilleni, joka totesi minulle hyvin itsestäänselvän vastauksen, mikä ei ollut kuitenkaan edes juolahtanut mieleeni: atooppinen ihottuma. No sitähän tämä sitten onkin! Kaulan iholla oli nimittäin myös muutama vastaava läikkä, jotka menivät ja tulivat.

Olen muutenkin yrittänyt tehokosteuttaa ihoani hilseileviltä alueilta eri tuotteilla, mutta tänään otin sitten kokeiluun näytteen Lancomen Nutrixin kuivan ja erittäin kuivan ihon voiteesta, joka kuulemma sopii hyvin atooppisilleläikille. Toivottavasti tehoaa. Kortisonivoidetta kun en haluaisi ohuille luomilleni lätkiä. Hyviä voidevinkkejä paikallisten kuivien läikkien hoitoon silmäluomilla otetaan vastaan!




Kuivista läikistä mukavempiin juttuihin: Tuotevarastoni on taas supistunut hieman!

Parin päivän aikana loppuun ovat kuluneet seuraavat tuotteet (tosin matkakokoisina, mutta tässä vaiheessa kaikki kyllä lasketaan):



Clarinsin Multi-Active Night Lotion oli ihan kiva tuttavuus muuten, mutta emulsion koostumus oli hieman turhan kevyt. Kuivemman ihon versio olisi sopinut minulle varmasti paremmin.



Lumenen Tender Drops-linjan Rauhoittavan Kosteusvoiteen käytin kaulan iholla. Kasvoilla tämä ei minulla oikein kyllä ihmeitä tee, mutta kaulalle ihan kiva perustuote kosteuttamassa. Näitä 15 ml matkakokoja on vielä pari jäljellä, mutta tätä lopetettua tuotetta en jää ikävöimään. Uusi Sensitive touch- linjan versio on ihan hyvä korvaaja tälle.



Kenzo Amourin 100 ml vartalovoide oli kyllä ihan hauska tuttavuus, mutta jotta tuote imeytyisi iholle nopeammin, oli koostumukseen laitettu enemmän alkoholia kuin itse parfymia. Tästä johtuen alkoholi jopa haisi hieman itse tuoksun läpi. Yllätyksekseni tämä kuitenkin jätti ihon melko pehmeäksi ja sileäksi, mutta kosteutustehoiltaan tästä ei olisi kyllä minulle kovin pitkäaikaiseen käyttöön.

Huomaa muuten söpöt kynnet yllä olevassa kuvassa. Tuossa kuvassa lakkaukset ovat jo hieman kärsineet, sillä ajanpuutteen vuoksi en ole ehtinyt tällä viikolla kynsiäni paljonkaan laitella. Tässä kuitenkin vielä kuvaa tuosta ihanasta hologrammisesta China Glazen Tickle my tringlesta aurinkonpaisteessa:



Jahka vaan joskus saan kynsilakkavarastoni supistettua alle 50 lakan ja pääsen ostamaan uusia...tuota tuskin tapahtuu lähivuosina, mutta sitä päivää ja hetkeä odotellessa lämpimät kynsilakkaúnelmat mielessä...

tiistai 21. huhtikuuta 2009

Päivä 80: Itsensäruskettelua

Löysin juuri aivan loistavan itseruskettavan tuotteen kasvoille ja tahdon ehdottomasti jakaa sen kanssanne.

Kokeilin nimittäin eilen Diorin Dior Bronze Self-tanner Natural Glow:n kasvoille tarkoitettua itseruskettavaa ja rakastuin.



Koostumukseltaan tämä on ohuen geelimäinen ja tämä antaa jo levitettäessä ihan kevyen sävyn kasvoille. Sävystä tulee hyvin luonnollinen, mutta rusketusta tulee kuitenkin selkeästi. Olen itse melko vaalea ja normaalisti käyttämäni itseruskettavat suihkeet tekevät hieman kevyemmän päivetyksen kuin tämä, mutta kesätuotteeksi tämä on aivan loistava. ("Katos, mulla on portugalilainen nainen," totesi humalainen, vappua aloitteleva wannabe-insinööri tänään, kun esittelin päivetystäni. Eli luonnollinen, mutta kuitenkin ruskettunut lopputulos.)

Aivan loistavaa tässä tuotteessa on myös se, ettei itseruskettavan haju missään vaiheessa puske läpi. Vihaan itseruskettavan ominaishajua (DHA) sydämestäni ja tämän kanssa sitä ei vaan yksinkertaisesti tullut ollenkaan. Suomessa hintaa on n. 38 euroa, mutta suosittelen kurkistamaan garden.co.uk:n valikoiman. Siellä hintaa näyttäisi olevan vain 20,5 puntaa.

Aion ehdottomasti investoida tähän jahka vaan saan viisi itseruskettavaa suihkettani kulumaan loppuun. Okei, siihen voi mennä hetki, mutta tulenpahan ainakin olemaan lähitulevaisuudessa hyvin ruskea ilman auringon UV-säteilyn haittoja...


Ja kun nyt olen pääsyt rusketuksen makuun, niin esittelenpä sitten samalla aiheeseen liittyvät meikkituotteeni:



Kuvassa vasemmalla ylhäällä on Guerlanin Terracotta Bronzing Brush jonka vieressä Lumenen Sun Radiance Ihon sävyn heleyttäjät Hunaja ja Pronssi. Oikealla yläkulmassa Chanelin aurinkopuuteri 61 Desert Coral ja sen alla Guerlanin Terracotta Pearly Brush Brunettes 02. Kaksi pyöreää purkkia vasemmalla ovat bareMineralsin Warmthia. Alhaalla on sitten Lumenen aurinkopuutereita, kaksi Natural Coden aurinkopuuteria ja yksi Lorealin aurinkopuuteri.

Näitäkin siis löytyy, mutta vielä pitäisi saada näitä kulumaan. Normaalisti olen niin väritön, etten voi käyttää aurinkopuuteria kuin pienen sipauksen enkä ole koskaan saanut aurinkopuuteria käytettyä edes kuopalle. Ja silti näitä löytyy näin monta jemmoista...

Suosikkini on Chanelin aurinkopuuteri, joka on sävyltään todella vaalea ja luonnollista jälkeä tekevä. Edullisempi suosikkini on Lumenen nykyisen aurinkopuuterin mattaversio, joka myös on vaaleaihoiselle loistava tuote.

Mitkä ovat teidän suosikkejanne kasvojen itseruskettavissa ja aurinkopuutereissa?

maanantai 20. huhtikuuta 2009

Päivä 79: Hyvää Päivää!

Mukavaa Hyvää Päivää teille kaikille!

Minulla on tänään ollut erittäin hyvä päivä. Ja tehän tiedätte minun hyvän päivän mittarini: Mitä enemmän loppuneita tuotteita, sitä parempi päivä. Myönnettäköön, että seuraavat tuotteet ovat kyllä parin viimeisen päivän saldoa, mutta koska esittelen ne tämän päivän postauksessani, on tämä virallisesti Hyvä Päivä.



Ensimmäinen loppunut tuote on Clarinsin Super Restorative Redefining Body Care for Abdomen and Waist. Tämä on siis nimensä mukaisesti vatsan ja vyötärön seudulle tarkoitettu kiinteyttävä voide. Pelkällä voiteella ei kyllä oikeasti voi kiinteyttää, mutta ihon tämä sai tuntumaan varsin hyvältä. Ja vaikka harrastinkin liikuntaa ja söin terveellisesti en usko, että tämä sai senttejä katoamaan.

En ole tämän tuotteen INCIä koskaan tutkinut (sain vain tuotteen, en pakkausta), mutta varsin silikoniselta tämä kyllä tuntuu. Silikonithan tunnetusti siloittavat ja hyvin sileäksi tämä kyllä ihon jättääkin, ei siinä mitään. En minä silti itse kyllä yli 70 euroa maksaisi silikoneista ellei niitä sitten ihan ihon alle vaikkapa rintojen kohdalle olla laittamassa... En siis kehota tätä tuotetta hankkimaan. Ja kannattaa niitä silikonejakin hetki miettiä.



Toinen loppunut tuote on 30 ml matkakoko YSL:n Instant Pur -silmämeikinpoistoaineesta. Ihan kiva tuote, mutta edullisemminkin saa ihan yhtä hyviä ja jopa parempiakin silmämeikinpoistoaineita. Aion jatkossakin pitäytyä suosikissani Lumenen silmämeikinpoistoaineessa (vedenkestävälle meikille), mutta yksi tällainen matkakoko minulla on vielä käytettävänäni. Silmämeikinpoistoaine on usein sellainen, jossa voi pihistellä, sillä halvallakin saa usein hyviä.



Stockalta saatava Greenlandin Apple Shower Gel kului myös loppuun. Tykkään älyttömästi ompun tuoksusta ja tämä oli todella mieluisa tuote minulle. Sain tämän joskus äidiltäni lahjaksi saman sarjan vartalovoiteen kanssa ja olen hieman säästellyt tätä ihanuutta, mutta raaskin nyt kuitenkin käyttää tämän loppuun.

Kerrottakoot muuten, että olen saanut elämäni aikana ostaa vain tasan yhden suihkugeelin, kaikki loput ovat aina tulleet lahjaksi ystäviltä, äidiltäni tai töistä. Odotan kovasti, että saan käytettyä pois vielä pari viimeistä suihkugeeliäni ja pääsen ehkä mahdollisesti ostamaan itse suihkugeelin toista kertaa elämässäni. Pienet ovat tämän ihmisen ilot!



Tämän tuotteen loppuminen kruunasi päiväni ehdottomasti. Kuinka paljon iloa ihminen voikaan saada yhdestä loppuun kuluneesta huulikiillosta! Tässä kaksi kuukautta sitten tehdyssä postauksessa tavaraa oli tuubissa vielä lähes puolet jäljellä, mutta kuluihan tämäkin viimein loppuun. Ei se mitään, vaikka olenkin kulkenut viimepäivät kiilto pitkin suupieliä ja naamaa valuen, tahdoin väen vängällä saada tämän kulumaan loppuun. (Kiitos muuten pirusti tuulesta, herra säänhaltija, hiukseni ovat myös kokeilleet tätä kiiltoa useaan otteeseen!) Olisihan tämä varmasti kulunut loppuun nopeamminkin jos vain olisin jaksanut tätä päivittäin käyttää, mutta kun sellaiseen minusta ei tosiaankaan ole...

Kyseessä oli muuten tosiaan Lancomen Juicy Tubes plump kiilto sävyssä 82 Melon Sorbet. Tykkään näiden kiiltojen tahmaisuudesta ja pysyvydestä paljon. Sävynsä puolesta kiilto oli kiva: kevyen persikkainen, muttei liian oranssi. Oikeastaan tämä oli kyllä lähes läpikuultava, mutta pienen lämpimän sävyn antava. En silti kykene ymmärtämään, kuka suostuu maksamaan huulikiillostaan 30 euroa... Itselleni tämä on päätynyt töiden kautta, mutta jos olisin tämän ostanut, niin olisin kyllä tilannut netistä.

Ja sitten minulta kului vielä aamulla loppuun hiusharja. Okei, hiusharja ei voi ehkä kulua loppuun, mutta ainakin se tuli tiensä päähän:



Pudotin tämän eilen illalla vahingossa kaksi kertaa lattialle melko korkealta ja tänään kun aloin tällä tukkaani harjaamaan huomasin, että osaset ovat irronneet toisistaan. Eli harja vaan roskiin ja uutta kaapista tilalle. Harmi, että harjoja on kaapissa useita, sillä muuten olisin saanut hankkia itselleni Tangle Teezerin. Ai mikä Tangle Teezer? Kurkatkaapas vaikka Beauty Babesin blogista.

Kuten huomaatte, tänään oli aivan erityisen Hyvä Päivä minun asteikollani. Ja erityisen ihanaa on myös tietää, että käytössäni on tälläkin hetkellä vielä useita tuotteita, jotka lähentelevät loppuaan.

Hyvää loppuviikkoa!

sunnuntai 19. huhtikuuta 2009

Päivä 78: Ostolakkopohdintaa

Olen ollut kohta 80 päivää kosmetiikanostolakossa ja se on saanut minut oikeasti pohtimaan kulutustottumuksiani. Nyt alan olla siinä vaiheessa, etten välttämättä enää miellä tätä puuhaa lakkoiluksi vaan ajattelen tätä jo ihan elämäntapojen muutoksena.

Olen sisäistänyt sen, ettei minun tarvitse ympäröidä itseäni kosmetiikalla vain, koska haluan jonkun tuotteen. Tavaran hankkimisen pitäisi lähteä tarpeesta, ei halusta. Jatkossa yritänkin pysyä tällä linjalla.

Vaikka sanonkin aina haaveilevani siitä, että kaikki turha tavara ympäriltäni katoaisi, pelottaa ajatus siitä minua silti hieman. Yli kymmenen vuotta olen ollut se tyttö, jolla on hirveästi kosmetiikkaa. Kosmetiikkavuoreni on tavallaan osa minua. Mitäs sitten, kun se katoaa? Tavallaan se on määrittänyt minua tähänkin asti ja kun sitten yhtäkkiä en olisikaan se tyttö, jolla on paljon kosmetiikkaa, niin kuka minä sitten olisin? Millä minä sitten erotun muista?

Pointtina ei ole se, että haluaisin olla vain tyttö, joka omistaa läjän kosmetiikkaa, sillä lähipiirini tietää minun kyllä olevan paljon muutakin. Tunne on ihan oikeasti jopa ehkä hieman sama, kun henkilöllä, joka on koko ikänsä ollut urheilullinen ja joka tunnetaan hyvänä juoksijana ja joka sitten menettäisi jalkansa. Tottakai henkilössä on paljon muutakin, mutta juokseminen on olut hänelle SE juttu ja kaikki tietävät hänen olevan hyvä siinä. Ja sitten yhtäkkiä pitääkin keksiä jotain muuta. Ja kun henkilö kuitenkin tahtoo katsoa televisiosta kaikki mahdolliset juoksukilpailut ja valmentaa muita juoksemaan tietäen, ettei vaan itse voi juosta, niin kyllä se aika ahdistavaa on.

Minä ihan tosi otan kosmetiikan näin "vakavasti", niin innostunut siitä olen. Jos en olisi tällä alalla töissä, en todellakaan tietäisi, mitä tekisin työkseni. Minulla ei ole mitään varasuunnitelmia, sillä niin itsestään selvä tämä alavalinta minulle on. (Tai no, jos pituus riittäisi, niin lentoamännäksi voisin ryhtyä. Mutta siihenkin vain siksi, että pääsisin eri maihin ostelemaan kosmetiikkaa.)

Lopputulos on kuitenkin, että vaikka kuinka rakastan kosmetiikkaa, ei järjettömän varaston hankkiminen ole fiksua. Kosmetiikkarakkaudessa parasta on nimittäin se, että aina kun joku tuote loppuu eikä uutta vastaavaa ole odottamassa, voi hyvällä omallatunnolla ostaa jotain uutta kokeiluun. Tällä hetkellä en voi vielä tehdä sitä, sillä kaikelle on kakkos-, kolmos-, nelos- ja jopa kymppikappaleita kotona odottamassa käyttöönottoa. Mutta ai että, kuinka iloinen olenkaan, kun kaikki "ylimääräiset" tuotteeni ovat kuluneet loppuun. Ehkäpä minut sitten tunnetaankin tyttönä, joka ostaa aina uutuudet kokeiluun. Tai ehkäpä olen siihen mennessä löytänyt jonkun aivan uuden innostuksen kohteen, josta en vielä edes tiedä mitään. Aika näyttää, mutta tästä uudesta elämäntavasta aion kuitenkin pitää kiinni. Ennustan teille siis pitkää ja onnellista tulevaisuutta Ostolakossa-blogini kanssa!

lauantai 18. huhtikuuta 2009

Päivä 77: Uusi ihastus

Hys... Ei kerrota wannabe-insinöörille, että minulla on kevättä rinnassa ja että olen ihan älyttömän ihastunut ja saatan jopa pyytää ihastukseni kotiini. Tai no, ihastukseni on jo käynyt kotonani ja yhteenmuuttoa suunnitellaan kovasti.

Ihastukseni ja kiinnostukseni kohteen nimi on


REN on englantilainen ihonhoitosarja, jonka tuotteet eivät sisällä keinotekoisia hajusteita, parabeeneja, sulfaatteja, pertokemiallisia tai eläinperäisiä aineosia eivätkä myöskään silikoneja. Lisäksi pakkaukset ovat hygieenisiä pumppumekanismilla toimivia tuotteita.



Olen jo jonkun aikaa etsinyt sarjaa, joka olisi hieman perussarjoja "puhtaampaa" ja nimensä mukaisesti REN taitaa olla juuri tätä. Olen kokeillut sarjasta jo useita tuotteita muutamaan kertaan ja tullut siihen tulokseen, että tämä taitaa nyt olla SE sarja, jota kohti lähden siirtymään.

Ongelmana kun vain on se, että tämä lellitty pikku-prinsessa tahtoisi siirtyä siihen nyt heti eikä vasta pikkuhiljaa sitten, kun kaikki vanha on kulutettu loppuun. Millaista epätoivoa tunnenkaan ajatellessani, että joudun kasvattamaan itsehillintääni vielä piiitkään tietämättä edes, missä tuo "sitten kun kaikki muut on loppu" kalenterissani edes sijaitsee!

Tekisi tietysti mieli olla huipputuhma ja tilata nyt heti tuolta RENin omilta sivuilta kerralla koko ihonhoitorutiini, mutta onneksi olen kuitenkin sen verran järjissäni himoistani huolimatta, että tajuan ajatuksen järjettömyyden kun ottaa huomioon nykyiset varastoni. Millaista epätoivoa sitten vasta tuntisinkaan, kun minulla olisi käytettävänäni uudet, ihanat RENin tuotteeni, mutta vanhemmat tuotteeni vain vanhenisivat hyllyilläni ja suorastaan huutaisivat käyttöönottoa?

Ei, joku tolkku tässä on pidettävä ja järjen ääntä on kuunneltava. Harmi vaan, että tämän perheen järjen ääni (Voiko insinöörinalusta edes käyttää tuota nimitystä?) on ollut jo viikon verran reissussa ja tämä hömpän-hömppä on täällä ihan ilman valvovaa silmää... Ääh, miksi on kaiken maailman anonyymien alkoholistien ja muiden ryhmät, muttei anonyymien kosmetiikkaholistien?

Lakkoa eteenpäin tsemppaavien viestien lisäksi kaipailisin myös teidän mahdollisia kokemuksianne RENin tuotteista!

perjantai 17. huhtikuuta 2009

Päivä 76: Anteeksi, rakas Nude!

Anteeksi, rakas Diorin Nude-meikkivoiteeni, taisin viimeksi syytellä sinua hieman turhaan. Tiedäthän, kun suutuksissaan ja äkkipikaisuuksissaan sanoo kaikenlaista ja jopa syyttää toista turhista asioista? Sellaisistakin, jota tämä ei ole tehnyt. Sellaista sattuu ja niin taisi sattua viimeksikin ja nyt tahtoisin pyytää sinulta anteeksi, rakas Nude.

Syytin sinua viimeksi silmänympäryksieni kuivattamisesta ja meinasinkin jo luopua sinusta, mutta onneksi en näin kuitenkaan tehnyt. Pieni kokeilu nimittäin osoitti, että luomiani onkin ilmeisesti kuivattanut tämä Malu Wilzin silmänympärysvoide:



Aina, kun otin sen käyttöön, ilmestyi kuivuus takaisin ja aina kun olin pari päivää käyttämättä, katosi kuivuus. Täysin riippumatta siitä, olitko sinä, Nude, käytössä vai et. Pahoittelen sekaannusta.
(Kerrottakoot nyt kuitenkin, että olet mielestäni edelleen hieman epäilyttävä tyyppi ja aion kyllä pitää sinua silmällä...)

Sanomattakin lienee selvää, että tuon 2 ml näytteen jämät lensivät roskiin, kun havaitsin sen kuivuuden aiheuttajaksi. No, ehdin kyllä käyttämään sen lähes kokonaan.

Projektini vartalovoiteiden loppuunkäytöstä muuten etenee erittäin hyvin ja sain eilen taas yhden loppumaan:



Jälleen yksi kappale Lumenen Vitamin+ Kevyesti päivettäviä vartaloemulsioita loppui. Tämän puolesta olen blogissani jo useasti liputtanut, mutta kerrattakoon vielä mielipiteeni tästä tuotteesta:
Kosteuttaa hyvin, imeytyy hyvin, antaa sopivasti sävyä, miellyttävä tuoksu, itseruskettavan tuoksu ei puske läpi yhtä vahvana kuin muissa kokeilemissani vastaavissa (Nivea, Loreal, Dove, Axe...). Itse tykkään kuitenkin laittaa tätä yöksi, jolloin en joudu kärsimään DHA:n (tuotteen itseruskettava aineosa) hajusta yhtään. Suosittelen tätä ehdottomasti!

Toinen loppuunkulutettu tuote on Freemanin Papaya Moisture Plus Heat Styling Conditioning Spray, jota käytin aina pesun jälkeen jätettävänä hoitoaineena, mikäli aioin leikkiä föönin kanssa. Toimiva tuote niin inci-listansa kuin käytettävyytensäkin puolesta. Ja lisäksi vielä halpa, hintaa taisi olla viitisen euroa Sokoksella. Hyvä edullinen lämpösuojatuote siis, kannattaa käydä kurkistamassa, Sokoksen lisäksi Freemanin tuotteita saa ainakin Anttilasta.



Olen useasti maininnut, että en tykkää heittää roskiin tuotteita vaan mielummin käytän ne vaikka hampaat irvessä pois. Nyt tuli kyllä vastaan tuote, josta en voinut edes käyttää parin millin näytettä kokonaan, niin hirveää kamaa se oli.

Kyseessä on YSL:n Hydra Feel Fresh Hydrating Water Gel kosteusvoide (vaikka nimi väittääkin sen olevan geeli).



Okei, tuote on tarkoitettu enemmän sekaiholle kuin kuivuuteen taipuvaiselle iholleni, mutta pakkohan sitä oli kokeilla. Joo, virheen tein. Pari päivää käytin ja kasvojen iho meni todella kuivaksi ja pahaan kuntoon. Ihmekös tuo, kun inci-näyttää täältä:



Vettä, alkoholia, silikonia, vähän lisää silikonia... Ihan sama, vaikka näiden jälkeen kuinka tulisi macadamian pähninäöljyä, jos inci alkaa noin kamalilla aineilla niin tuotetta ei voi kyllä enää mikään pelastaa enkä todellakaan tahdo sitä käyttää. Haloo, kosteusvoiteessa alkoholia heti veden jälkeen! Säilöntäaineena tämä alkoholi ei voi olla, sillä parabeneja kuitenkin löytyy incistä useita. Alkoholilla pyritään siis vaan saamaan aikaan kevyt ja raikastava voidepohja, mutta samalla valitettavasti myös kuivattava. Ei kiitos.

Mutta kuten huomaatte, projektini etenee edelleen pikkuhiljaa. Ehkä vielä jonain päivänä walk-in cosmetic closetini onkin tavallinen vaatehuone. Sitä odotellessa ja pulloja tyhjennellessä...

torstai 16. huhtikuuta 2009

Päivä 75: Kriittinen katsoja

Eikö olekin ihanaa, että kosmetiikkamainontaan on nykyään puututtu edes jossain määrin? Muistaako joku, kun Rimmeliä reilu vuosi takaperin syytettiin tekoripsen käytöstä mainoksessa? No, myös Rimmel on keksinyt keinon välttyä moisilta syytteiltä. Oletteko nähneet Rimmelin uuden Sexy Curves Mascaran mainoksen? Kate Moss on vaihtunut Sophie Ellis-Bextoriin ja mainokseen on nyt lisätty pieni teksti:



Lyhennetyssä, useammin televisiossa näkyvässä vesiossa tämä lause vilahtaa näytöllä sekunnin ajan, kokopitkässä versiossa kuitenkin sen verran, että sen ehtisi lukemaan, mutta eipä siihen silti huomiota kiinnitä. Kokopitkän version voitte katsoa täältä.

Sääntöjä on helppo kiertää ja taivuttaa, niin se vain on. Ymmärrän kyllä, että mainoksissa on liioiteltava ja tuotava ripsivärin ominaisuuksia esiin korostetusti. Jos ripsivärin kerrotaan olevan tuuheuttava ja erotteleva, täytyy esillä tosiaan olla tuuhea ja eroteltu ripsiviuhka. Jos ripsivärin väitetään olevan pidentävä, on mainoksessa oltava esillä piiitkät ripset. Tämä on visuaalisen mainonnan idea. Jos ripsiväriä vain kuvattaisiin ripisissä ilman mitään korostettua efektiä, niin lähes kaikki mascarat näyttäisivät varmasti samanlaisilta.

Yritän itse mainoksissa aina kiinnittää huomiota pikkuteksteihin. Minulle on suomenkielen kieliopista opetettu, ettei voi vaan sanoa "viisi kertaa pidemmät" vaan lauseen tulee jatkua. Pidemmät kuin mitkä? Näin ollen jossakin on aina pienellä vertailukohde. Jos katsotte pesuainemainoksia, joissa kerrotaan, että jälki on 10 kertaa puhtaampaa ja riittoisuus on 20 kertaa parempi, niin jossakin kohdassa lukee aina pienellä, mihin tätä on verrattu. Hauskaa on kuitenkin, että esimekiksi ripsivärimainoksissa tätä vertailukohdetta ei aina kerrota.

Muuta mainontaa pidetään tärkeänä ja sen on oltava realistista, mutta kosmetiikan mainoksiin ei taideta puuttua yhtä tehokkaasti. No, jonkun verran tällekin on tehty ja käsittääkseni firmojen on nyt oltava valmiita esittämään tuloksia väitteidensä tueksi, mutta silti tuntuu, että tästä lipsutaan. Esimerkiksi L'orealin alaisuudessa olevien firmojen mainokset eivät ole enää yhtä liioittelevia kuin ennen ("200 prosenttia tuuheammat ripset, 500 kertaa enemmän pituutta!"), mutta eivät ne silti realistisiltakaan tunnu aina.



Muistan joskus katsoneeni televisiosta ohjelmaa, jossa muistaakseni kuluttajaviraston edustajalta (?) kysyttiin, miksei kosmetiikan mainoslauseisiin puututa nykyistä useammin. Vastaus oli tiivistettynä ja omin sanoin sanottuna, ettei heillä ole aikaa eikä resursseja puuttua sellaiseen ja kaikki kuitenkin tietävät mainoslauseiden olevan vain mainoslauseita. Jäi ihmetyttämään moinen väliinpitämätön suhtautuminen, kun puhutaan kuitenkin melko suuresta bisneksestä ja kokonaisuudessaan varsin suurista rahasummista. Turhamaisuuden kustannuksella saa siis jallittaa?

Minua kiinnostaisikin nyt tietää, kuinka paljon te luotatte kosmetiikkamainontaan?

Oma kantani on, että hyvä ja kehuva mainos saa minut kyllä kiinnostumaan tuotteesta, muttei välttämättä vielä ostamaan tuotetta. Hyvän mainoksen nähtyäni kyselen tuotteesta muilta, googlettelen siitä, katson kaupassa inci-listaa ja mahdollisuuksien mukaan kokeilenkin tuotetta ensin. Hyvä mainospuhe siis saa minut kyllä kiinnostumaan, muttei heti ostamaan. (No joo, kyllä siinä kassalle mennessä menee joskus jopa 10 minuuttia, joten en minä sitä heti osta...)