Päivä 150: Pitkä lakko takana, mutta varmasti vielä pidempi edessä...

Ohhoh, nyt olen ostolakossani jo päivässä 150. Uskomatonta, että olen voinut hillitä itseäni näinkin hyvin ja jo näin kauan! Parasta taitaa olla kuitenkin se, että olen oikeasti saanut tehtyä tästä "ostolakosta" jo enemmän elämäntavan kuin vain pakollisen välivaiheen. Tulen varmasti tulevaisuudessakin pitämään yllä tätä ostolakon periaatetta, eli että uuden tuotteen saa ostaa vasta, kun vanha(t) vastaava(t) on käytetty pois. (Hienoa, että ajattelen noin, sillä vaikka jo 150 päivää on mennyt, niin varastojen perusteella vähintään yhtä monta on vielä edessä...) Toivottavasti sisäinen hamsterini on pian lopullisesti kuollut ja kuopattu, sillä elämä ilman tavarapaljoutta on varmasti hyvin vapauttava kokemus.

Tavarapaljouden vähentämisprojekti otti jälleen taas askeleen eteenpäin ja sain kulumaan loppuun pari tuotetta.



Lumenen Tender Touch -sarjan Rauhoittavan kosteusvoiteen 15 ml matkakoko loppui. Kasvoilla en tästä niinkään välittänyt (ei tarpeeksi kosteustehoa eikä jotenkin vaan imeytynyt hyvin), mutta kaulavoiteena tämä kyllä ajoi asiansa. Nämä peruskosteuttavat ja rauhoittavat käytän kyllä mielelläni muutenkin kaulalle kasvojen sijaan, sillä kasvoilleni kaipaan jo jotain ennaltaehkäisevämpää.



Toinen loppunut tuote oli 30 ml koko Mavalan käsivoidetta. Hyvä käsivoide, joka kosteuttaa kyllä hyvin, mutta sopii kevyehkön koostumuksensa vuoksi ehkä kuitenkin päiväkäyttöön yökäyttöä paremmin. Tuoksu on miellyttävä, joten jos olisin päivisin kotona rasvailemassa käsiäni, käyttäisin tätä mielelläni. Tätä voin suositella, jos et tykkää mistään älyttömän paksusta jankista (kuten minä), mutta tahdot hyvää kosteutustehoa.
Vielä yksi samanlainen (tosin jo vähän vajaa) tuubi käytettävänä ja sitten saan ostaa uuden käsivoiteen kokeiluun. Vinkkejä hyvästä ja rasvaisesta yökäsivoiteesta otetaan vastaan!

Katsokaapas muuten, miten ollen villiintynyt vihreästä:




Olen jo useampana peräkkäisenä (!!) päivänä käyttänyt vihreää silmämeikkiä, enkä raaskinut ottaa vielä vihreää kynsilakkaa pois kynsistäni, joten tuunasin lakkaustani hieman. Kärkiin tein vihreän vinolakkauksen China Glazen Cherish-lakalla ja valkoiset viivat olen tehnyt koristelulakalla. Tuli ihan hauskat, mutta sen verran oudot minun tyyliini, että lähtevät kyllä pian vaihtoon.

Tänään illalla muuten loppuu viimeinen vartaloemulsioni ja tunnen asiasta pientä paniikkia. Nyt minä sitten ihan oikeasti joudun ostamaan uuden! Toisaalta niin ihanaa, mutta toisaalta uusien tuotteiden ostaminen ahdistaakin jo hieman. No, eiköhän ahdistus helpotu kaupassa pullohyllyn edessä, kun saan valita itselleni mitä ikinä haluankaan ja tiedän, että tuote tulee samana päivänä käyttöön eikä vaan päädy meikkikomeroni hyllylly jököttämään käyttöä odotellen... No niin, ahdistus on jo nyt poissa, kun aloin tuota ajattelemaan! Kropparasvahylly, here I come!

Päivä 149: Villejä unia ja pullonpohjia

Edellinen postaukseni sai aikaan villejä unia. Sain yöllä kokea, kuinka blogini laajaan lukijakuntaan oli eksynyt myös ihmisiä sellaisilta tahoilta, jotka halusivat vaientaa minut. Kotiini aseteltiin pieniä pommeja ja jotta pelottelu varmasti takaisi vaikenemiseni, otettiin heti kovat keinot käyttöön. Meikkilaatikossani nimittäin räjähti. Eikä ihan missä vaan meikkilaatikossa, vaan nimenomaan Diorin osiossa. Veljeni siivosi paikat, eikä antanut minun edes nähdä kauheuksia. Vain muutama paletti oli selvinnyt. Olin kauhuissani, sillä joukossa oli mennyt sellaisia kausipaletteja, joita ei enää mistään saa. Tuhersin itkua ja mietin, ettei vakuutusyhtiö varmasti usko minua, kun pyydän heiltä korvauksia paleteistani. Harmittelin, etten ollut ottanut niistä yhteiskuvaa hetkeen. Vai voisikohan heidänkin joukossaan olla joku, joka olisi lukenut blogiani ja tietäisi, että oikeasti rakastin niitä pienokaisia ja adoptoin niitä itselleni useita?

Ennen suuren itkukohtauksen voimistumista heräsin ja voi sitä helpostusta kun tajusin, että tuo kaikki paha oli ollut vain unta, eikä kukaan uhkaa pienikaisteni henkeä tai käske minua vaikenemaan. Hauskaa todeta, että paitsi elämäni, myös uneni ovat hyvin pinnallisia...

Mutta sitten taas asiaan. Kuten eilen toivoinkin, pääsen taas tänään esittelemään loppuun kuluneita tuotteita. Ensimmäinen tuote on Nivean Protein Repair hoitoaine:



Tätä Protein Repair hoitoainetta ei Suomestaa saa enkä oikein edes ole varma, kuinka tämä eroaa tavallisesta Protein Repair -hoitoaineesta. Ymmärtäisin kuitenkin, että tämän pitäisi olla vielä varsinainen pikaversio ja vieläpä intensiivisemmin hoitavakin (kuusi vuotta saksaa aikoinaan luettuna, mutta kielitaito on yhä kadoksissa). Omani on kotoisin Virosta eikä minua jäänyt yhtään haittaamaan, ettei tuotetta saa sen lähempää ainakaan toistaiseksi. Tämä kyllä siloitti tukan ihan hyvin, mutta riittoisuus oli todella huono: 150 ml purkista riitti varmaankin vain noin kuuteen tai seitsemään käyttökertaan, sillä vähemmällä määrällä en vain olisi pärjännyt. Ei tullut suosikkituotetta enkä suosittele.

Toinen loppunut tuote on yksi kestosuosikeistani:



Blogissani jo useaan otteeseen kehuttu ja hehkutettu Garnierin itseruskettava suihke toimii minulla edelleen kuin unelma. Olen melko vaalea iholtani ja tämä antaa kasvoilleni juuri sopivasti väriä ilman, että levittämisen kanssa tarvitsee olla tarkkana: suihkumyssy vaan hiusten suojaksi ja sitten suihkimaan. Sävystä tulee yhdellä käyttökerralla juuri sopivan kevyt ja useammalla peräkkäisellä käyttöpäillä sitä voi sitten vahvistella. Eikä tahraa kulmiani eikä hiuksiani! Onneksi näitä on vielä kolme jemmoissa...

Minulta kysellään täällä usein hyviä vinkkejä itseruskettavista tuotteista. Olen itse hyvin tarkka itseruskettavien hajujen kanssa ja vain harvat ja valitut vähemmän löyhkäävät pääsevät tiukan sensuurini läpi. Esimerkiksi Lancomen tai L'orealin itseruskettavilla (L'orealin kasvosprayta lukuunottamatta) ei ole mitään saumaa päästä lähellekään listojani, sen verran löyhkääviä varsinkin ensinmainitun ruskettajat ovat. Tämän Garnierin suihkeen lisäksi suosikeiksini on noussut myös Diorin itseruskettava voide kasvoille, josta löydät lisää juttua täältä. Nyt olen kuitenkin löytänyt ksvoilleni myös pari muuta miellyttävää tuotetta.

Ensimmäinen tuote on Cliniquen uudistunut Self Sun Face Tinted Lotion:



Itse en ole kokeillut vanhaa versiota, mutta se kuulemma alkoi löyhkäämään DHA:lle selkeästi. Tämä ei kyllä mielestäni iltalevityksen jälkeen aamulla pahemmin tuoksunut millekään, mikä on hassua, sillä tämä on hajusteeton tuote ja yleensä hajusteilla juuri saadaan peitettyä DHA:n tuoksua. Tämä antaa kauniin sävyn ja itseruskettavan ominaisuuden lisäksi tässä on heti kevyt shimmerinen sävy, joka sitten kuitenkin peseytyy pois. Toisaalta mukavaa, että sävyä tulee heti näkyviin, sillä silloin tietää ainakin, minne on ainetta levitellyt. Toisaalta kuinkin sävy tavallaan harmittaa, sillä tykkään itse laittaa itseruskettavan nassuun ennen nukkumaanmenoa ja tämä nassussa tuntuu kuin menisi meikit kasvoilla nukkumaan. Aivan huipputuote jokatapauksessa! 50 ml maksaa Suomessa noin 26 euroa, joten hintakaan ei ole ylivoimainen.

Olkaa muuten tarkkoina, ettette sekoita tätä samanlaisessa pakkauksessa olevaan Face Bronzing Gel Tintiin, joka ei ole itseruskettava, vaan jonka (hurja!) väri peseytyy puhdistusaineen kanssa kokonaan pois. Tuota tuotetta en suosittele kellekään, sillä geelin väri on tosiaankin HURJA! Käykää itse kaupassa kurkkaamassa, jos ette usko.

Toinen aivan loistavaksi osoittautunut itseruskettaja on Biothermin kasvoille ja kaulalle tarkoitettu Self Tanning Water:



Tämän koostumus on siis vesimäistä, ihan kuin kasvovettä ja tätä myöskin käytetään ihan kuin kasvovettä. Nestettä lorautetaan pumpulille, jolla käydään läpi kasvot. Itse pelkäsin ensimmäisellä käyttökerralla, että en saisi näkymättömäksi ja tuntumattomaksi jäävää nestettä varmastikaan levitettyä iholleni tasaisesti, mutta tasaisen rusketuksen vaan sain sitten kuitenkin aikaan. Tuoksu oli miellyttävän sitruksinen eikä tämäkään löyhkännyt aamulla hulluna ja kun sävystäkin tuli vielä todella kaunis, pomppasi tämä ehdottomasti suosikkieni joukkoon. Hintaa on Suomessa noin 30 euroa per 125 ml puteli ja vaikuttaa kyllä hyvin riittoisalta.

Kunhan vain nämä Garnierin ruskettavat suihkeet loppuvat, hankin noista jommankumman heti itselleni.

Lopuksi vielä päivän kynsilakka, jonka virkaa toimittaa tänään Essien Steel-ing the Scene:



Aivan ihana ja upea lakka ja sävy on todellakin minun mieleeni!

Päivä 148: 007 ja anonyymi bloggaaja

Kuten te hyvin tiedätte, olen yrittänyt pitää henkilöllisyyteni salassa. Sen lisäksi, että olen pitänyt henkilöllisyyteni salassa teiltä, olen myös pittänyt ystäväpiiriltäni ja tuttaviltani salassa bloggaamiseni ja blogini. Sain kuitenkin huomata, että asioita on ihan mahdotonta pitää täysin salassa ja jos blogissani käy kuukaudessa nytkin jo noin 40 000 lukijaa, on hyvin todennäköistä, että niiden joukkoon eksyy myös muutama tuttu...

Vietimme pienimuotoista tyttöjeniltaa entisten työkavereitteni kanssa ja illanvietto aloitettiin sillä, että yhtäkkiä kaikille meille jaettiin suihkumyssyt päähän vedettäviksi. Ööh, what? No, kiitos kaverit, käytän tätä varmasti myös jälkikäteen, mistä ihmeestä te arvasittekaan! Sitten alettiin esittelemään huolella iltaa varten lakattuja varpaankynsiään ja sormia... Tässä vaiheessa alettiin arvuuttelemaan, mistä on kyse. Vihjeenä mainittiin, että joku on LOPPUUN KULUTTANUT mascaransa ja ilmoille alettiin heittelemään muutamia tuotemerkkejä... En tietenkään ymmärtänyt vihjeitä, tai ainakaan halunnut ymmärtää... Kun mainittiin, että joku on ryhtynyt OSTOLAKKOON, yritin edelleen pyöritellä pallo hukassa päätäni. Hemmetti, kuka on juorunnut!

No joo, ei se mitään, jos joku on osannut yhdistää minut blogiini, ylpeähän minä tästä tietysti olen. Blogiini on muutenkin aina silloin tällöin sadellut nappiin osuneita bongauksia (aika mieletöntä, että minut on tunnistettu kynsieni ja kerran jopa ripsieni perusteella!) ja niitä on aina hauska kuulla. Toivon kuitenkin, että blogini linja pysyy useista bongauksista huolimatta myös jatkossa tuotekeskeisenä, eikä kommentoinnin kohde vaihdu tuotteista bloggaajaan. On nimittäin ilo saada päivittäin lukea ihania ja mieltä piristäviä kommenttejanne ja vastailla kysymyksiinne. Loputonta tietoutta en väitäkään omaavani, mutta kiinnostukseni alaa ja tuotteita kohtaan ei lienee ole jäänyt kellekään epäselväksi.

Kiitos siis teille kaikille, jotka blogissani ravaatte ahkerasti ja erityisesti myös teille, jotka ihanilla kommenteillanne piristätte päiviäni! En ole koskaan joutunut sensuroimaan täältä yhtään loukkaava tai asiatonta kommenttia pois ja kiitos siitä teille. Ainoat sensuroinnin kohteeksi joutuneet viestit ovat tietysti olleet niitä, joissa minut on selkeästi kerrottu bongatuksi paikasta X. Näitä saa edelleen tottakai lähetellä ja luenkin ne hyvin mielelläni (ja yleensä kyllä kommentointinkin niihin), vaikken niitä kaikille julkaisisikaan.

Ja niin, kaikki eivät tietenkään ole lukeneet blogiani tarpeeksi suurella antaumuksella, jotta ymmärtäisivät, että mihin ihmeeseen suihkumyssyä oikein kuuluu käyttää:



Kuule A, jos koskaan luet tämän niin kerronpahan vaan, että on silkkaa suihkumyssyjen väärinkäyttöä käyttää niitä jalkojen hyttyssuojina (ylläoleva kuva) tai roskapusseina (tästä häväistyksestä en todellakaan edes suostunut ottamaan kuvaa). Suihkumyssyjen Ystävät Ry ottanee sinuun yhteyttä asian tiimoilta lähiaikoina ja toivon, että saatte tämän kunnianloukkauksen sovittua ilman syytteitä. Toivon, ettei kukaan lukijoistani ole syyllistunyt moiseen väärinkäyttöön.

Tämän päivän kynsilakkatoiveena toteutan vielä L'orealin Star Magnet lakkaustoiveen sävyssä Purple:



Ihanaa, että toivoitte erilaisia sävyjä, sillä tämäkin vähäiselle käytölle jostain syystä jäänyt sävy osoittautui jälleen niin upeaksi, että pääsee jatkossa varmasti ahkeraan käyttöön. Ja jos joku taas ihmettelee lakan kuviota, niin kynsilakan idea perustuu nimensä mukaisesti magneettiin, joka märän lakan päälle asetettuna saa aikaan kyseisen kuvion.

Kynsilakoista päästäänkin sitten taas mukavasti turhamaisen minäni ja hömpän hömpän pariin. Kyllä taas jaksoi eilen naurattaa, kuinka helppoa on heinänteko ja kuinka pienet stressin aiheet voi pienellä ihmisellä olla.

Töistä oli tarkoitus lähteä suoraan terassille istumaan ja siitä vähän tyttöjen iltaa viettämään, joten linjan oli tarkoitus olla rento. Väänsin kesäiset kiharat ja valitsin vaalean omenanvihreän topin. Omenavihreä toppi vaatii tietysti kaverikseen kevyttä ja raikasta vihreää luomiväriä ja korviin omenanvihreät korvakorut. Töissä kuitenkin havahduin ja järkytyksekseni tajusin, että kynteni eivät suinkaan olleet omenanvihreät vaan purppuran punaiset L'orealin lakasta. Bimbon hätätilanne, siis kaikkihan katsovat minun kynsiäni aina (minun egoistisessa maailmassani kaikki on yhtä kuin minä itse)! (Huomaatteko, kuinka rentoa ja huoletonta on vain lähteä töiden jälkeen terassille ihan niille yksille?) Siitä sitten vaan äkkiä sekoittelemaan kolmea eri kynsilakkaa kerroksittain, jotta päästiin edes lähelle mätsäävää sävyä:



Ja hei kun kynsissä näytti olevan hieman keijupölyä. niin silmätkin vaativat siitä oman osansa:




Harmi, ettei ylä- ja alaripsien rajaan tehtyjen glitterirajauksien kimaltelu oikein erotu kuvissa. Kuvien pointti lienee kuitenkin silti selvä? Värikoordinaatio oli taas hoidossa, vaikka aiheuttikin hyperventilointia ja mielettömän stressitilanteen.

Mutta hei, nyt ei vaan kykene kirjoittamaan muuta. Olen hieman liikuttuneessa mielentilassa tajuttuani tosiaankin, että teitä käy tällähetkellä sen 40 000 kuukaudessa lukemassa höpötyksiäni.

Huomenna pienemmällä herkistelyllä ja enemmällä asialla ja toivottavasti myös loppuun kuluneen tuotteen merkeissä! Kiitokset kuitenkin vielä teille, ihanat lukijat!

Päivä 147: Itsensä ihmettelyä ja tyttöjen paikkoja

Jos on kaltaiseni kosmetiikka-addikti ja meikkikameleontti, kannattaa tasaisin väliajoin tehdä pieni kosmetiikkaratsia käsilaukulleen. Kuten olen teille kertonut, lookkini vaihtuu lähes päivittäin ainakin meikkisävyjen puolesta, joten erilaisia tuotteita tuppaa aina kertymään käsilaukkuuni. Vaikka vaihtelenkin myös käsilaukkuja mielelläni, syntyy laukunvaihtopäätös lähes poikkeuksetta niin nopeasti ja keskellä kiirettä, että yleensä vaan kippaan vanhan laukun koko sisällön uuteen laukkuun sitä sen enempää analysoimatta.

Ehkä kuitenkin olisi syytä analysoida useammin. Laukkuni siivouksen yhdeydessä paljastuvat kosmetiikkaläjät eivät enää nykyään minua, moiseen näkyyn tottunutta yleensä hetkauta. Kolme puuteria ja meikkipuuteri samassa laukussa? Joo, ne ovat eri sävyisiä ja laatuisia. Kaksi hiusharjaa? No, voihan toinen hävitä. Tai ainakin luulin se hävinneen lykätessäni myös toisen laukkuuni... Pari kynsilakkaa? Toinen on korjailuja varten, toinen sitä varten, jos vaihdankin paidan kesken päivän. 15 huulikiiltoa ja 6 huulipunaa? Kaikki ovat ehdottomasti tarpeeseen...tai ovat ainakin olleet jonkun päivän tarpeeseen. Pari hiuslakkaa? Toisessa on vahvempi ja toisessa kevyempi pito. Jalkavoide? Jalat voivat tarvita virkistystä ja kosteutusta keskellä päivää. Käsivoide? Kädet nyt aikankin kuivuvat päivän aikana.

See, everything happens for a reason, kuten Lost-sarjassakin tiedettiin. Kaikkeen löytyy siis selitys, eikä mikään laukustani löytyvä tuote tai tuotteiden määrä saa minua enää ihmettelemään puuhiani. Tai ei ainakaan saanut ennen tätä päivää...

Siivosin taas reilun viikko sitten käyttöön ottamani laukun sisällön ja tällainen oli sen kosmetiikka-anti:



Ihan normaalia minua ja normaali reilun viikon saalis:
-hiusharja
-hiuslakka
-harja
-ponnari
-4 hiuspinniä
-meikkipuuteri
-puuteri
-kaksi huulipunaa
-7 huulikiiltoa + kolme huulikiiltoa paletissa
-5 huultenrajauskynää

Näyttää ihan normaalilta. Mutta jokin tuossa sisällössä sai minut kyllä ihmettelemään järjenjuoksuani. Ja ei, se ei suinkaan ollut huulimeikkieni määrä, siitähän me jo puhuimme. Ihmettelyyni antoivat aihetta nämä:



Siis mitä ihmettä, miksi ihmeessä olen reilun viikon sisään änkenyt samaan laukkuun kolme identtistä huultenrajauskynää? Olisivat nyt edes olleet eri laukuissa tai eri sävyisiä tai jotain, mutta kolme ihan samaa yksilöä samassa laukussa viikon sisään ängettyinä! Nyt täytyy kyllä jo sanoa, että en ymmärrä. (Tai no, tarkemmin sanottuna ymmärrän ja tiedän syyn: Liikaa tuotteita, kartalla pysyminen on mahdotonta.)

Lienee syytä siis siivota käsilaukkua useammin kuin kerran viikossa ja yrittää tehdä sen täytöstä hieman järkiperäisempää...

Kaltaiseni kosmetiikka-addikti on muuten taas saanut jotakin loppumaan:



Loppunut tuote on Tigin Superstar sulfaatiton shampoo. Tämän tuoksu oli aivan ihanan esanssinen tekoäklö mansikka ja rakastuin siihen tietysti kovasti. Shampoo oli laadultaan hyvin pesevä, mutta ei kuitenkaan liian tuju. Tästä minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa, voisin hankkia uudelleenkin.

Seuraavaksi käyttöön lähtee ihanan toffeinen (vai kinuskinen?) Tigin Brunette Goddess-shampoo, jonka tuoksu on kyllä myös niin herkku! Jos Tigi ei käyttäisi näitä herkullisia tuoksujaan, en varmaankaan kyllä edes ostaisi heidän tuotteitaan. Mutta koska tuoksu on minulle tuotteessa hyvin tärkeä, lankean heidän tuotteisiinsa hyvinkin helposti. Tiedän, olen helposti vietävissä ja houkuteltavissa, kun puhutaan kauneudenhoitotuotteista.

Jouduin muuten tekemään yhden hankinnan...

Pohjustan homman kertomalla, että ihokarvani eivät pahemmin kasva kaikkialla. Wannabe-insinööri ei ihan totta edes huomaa, jos (ja kun) olen talvella helposti yli kuukaudenkin ajelematta sääriäni. Ajelemattomuuden seuraus on nimittäin vain hento ja väritön sänki, jota ei oikein edes tunne, ellei oikein ajatuksella silittele vastakarvaan. Ja jos sitten joskus suvaitsen ajella, tapahtuu se höylällä (hätätilanne) tai epilaattorilla (normaalisti).

Kainalokarvoja ryhdyin joitakin vuosia sitten epiloimaan ja sen seurauksena niiden kasvu on nykyään niin hentoa, että voin helposti olla kuukauden tekemättä niille mitään ilman, että kukaan (minä mukaan lukien) asiaa edes huomaa. Lopputulos on pari karvan alkua siellä täällä, joten ei siis ongelmia sielläkään.

Kolmannessakaan paikassa minulla ei ole ongelmia karvojen kasvun kanssa, mutta noh...tietyt tyttöjen paikat nyt vaan on kiva pitää siistinä, tiedätte varmaan. Tähän kröhöm...tyttöjen paikkojen etuosien siistimiseen on varsin kivuliasta käyttää kotoani löytyvää epilaattoria (been there, done that..auts!). Myös höyläily on ikävää, sillä myötäkarvaan höylääminen jättää tässä kohdassa sängen ja vastakarvaan höylääminen tuntuu ikävältä ja aiheuttaa ikäviä, sisäänpäin kasvavia. Ja pinsettejä en edes harkitse, sillä niin kovasti en jaksa syventyä tyttöjen paikkoihini.

Mikä siis neuvoksi, kun epilointi tuottaa tuskaa ja ainainen höyläily pistää jo kiroilemaan? Löysin itselleni sopivan ratkaisun:



Ratkaisuni on Veetin Suihkussa käytettävä ihokarvanpoistovoide (n. 8 euroa). Hyvin näppärä tähän tarkoitukseen, sillä voidetta on tarkoitus levittää mukana tulevalla sienellä halutulle alueelle, antaa vaikuttaa muutamia minuutteja ja sitten pestä aine ja samalla karvat pois sienen toisella, kuorivalla puolella hangaten. Hyvin näppärää ja kivutonta! Jos et ole ihan älyttömän herkkäihoinen vaan enemmän normaalimpi-ihoinen niin suosittelen kokeilemaan. Kannattaa kuitenkin pysyä tyttöjen paikkojen, noh, etuosissa ja ratkaista muiden alueiden toimenpiteet jollain toisella tuotteella tai sitten vaan käyttää tätäkin tuotetta ihanvaaan ja ainoastaan sinne, mihin tämä on taidettu tarkoittaakin, nimittäin sääriin.

(Ja kannattaa tiedostaa, että jos tuote pystyy sulattamaan karvasi irti, ei se missään tapauksessa voi olla kovin hellävarainen tuote, vaikka se toki onkin hyvin tutkittu ja testattu. Itse en siis käyttäisi tätä jatkuvasti.)

Lopuksi vielä päivän kynsikuva:




Lakkana on OPI:n My Private Jet, joka on ihana tumman harmaa (lähes musta) lakka värikkäillä shimmereillä. Ylemmässä kuvassa luonnonvalossa kuvattuna, alemmassa keinovaloissa. Aika mieletön shimmeri, vai mitä?

Päivä 146: Enormous Lash hankittu!

Uh lalaa, kipitin eilen pienillä koivillani chihuahuan tahtia Sokokselle heti kun kuulin, että Enormous Lash on saapunut. Ja jos minulla olisi ollut häntä, olisi sekin vispannut innokkaan pikkukoiran hännän tahtiin, kun kävelin Sokokselta ulos ihanuus kädessäni (ja 99,90 euroa käyhempänä, mutta yhden ihanan tuotteen rikkaampana).



Pahvinen puikko piti sisällään tuotteen lisäksi ohjeet englanniksi, suomeksi ja ruotsiksi:



Tässä vielä lähikuvaa itse tuotteesta:





Tuotteessa on tosiaankin ihan eyeliner-siveltimen kärki, jolla nestemäinen aine levittyy tarkasti ja näppärästi.

Innokkaana aloitan tämän testailun ja lupaan raportoida teille kuvien kanssa kuukausiraporttien yhteydessä ripsitilanteeni. Ensimmäistä raporttia jouduttekin sitten odottamaan elokuun alkuun, sillä tällä aineella ei varmasti vielä edes kuukaudessa ehditä tehdä ihmeitä saatika sitten nopeammin. Malttakaa siis mielenne!

Tässä vielä INCi kiinnostuneille:
Aqua, Glycerin, Trisodium Edta, Butylene Glycol, Hydroxyethylcellulose, Arginine, Cysteine, Caprylyl Glycol, Phenoxyethanol, Isobentyldiol, Panthenol, Saccharomyces/copper ferment, Saccharomyces/ zinc ferment, Potassium olivoyl Pca, Alanyl Glutamine, Phospholipids, Sphingolipids.

Alkoiko jotakuta muuten kiinnostaa kuvissa näkyvä kynsilakka? Kyseessä on Anytimen Villikanerva, jolla minua pyydettiin lakkaamaan kynteni. Omistan näitä kaksi, mutta en ole käyttänyt sävyä kuin kerran. Ehkäpä tähän tulee muutos, sillä tämä on itseasiassa ihan kiva sävy:



Lakan sävy riippuu ihan valaistuksesta ja tosiasiassa se on haalea violetti, joka shiftaa valaistuksen salliessa tummaan vihertävään. Tai toisinaan vaan ihan pelkästään vaalea violetti shimmerillä.

Sitten vielä yksi loppuunkulutettu tuote:



Dependin punainen, tekokynsille tarkoitettu lakanpoistoaine kului loppuun. Hankin tämän alunperin lakkausmallikiekkojeni puhdistamiseen, mutta lopulta tämä sitten palvelikin minua varpaankynsissä. Hyvä ja tehokas lakanpoistaja, mutta sormiini en uskaltaisi tätä laittaa, vaikka asetoniton onkin. Jatkossa tuskin ostan, sillä tämä tosiaankin oli tekokynsille tarkoitettu.

Ja asiasta kukkaruukkuun vielä:

Kadun varmasti vielä pitkään sitä, että menin käyttämään erään postauksen yhteydessä "onanointi" -sanan synonyymiä. Tämän jälkeen blogiini on nimittäin löydetty vähintään pari kertaa päivässä jotakin näistä hakusanoista käyttäen:

-itsetyydytys ja akne (tällä googletellaan lähes joka päivä...hei oikeesti!)
-itsetyydytysvinkkejä miehelle
-vinkkejä itsetyydytykseen
-erikoisia itsetyydytys välineitä
-itsetyydytys hyvä konsti
-itsetyydytys miehet vinkit
-itsetyydytys rakennekynnet (Muahhahhaa...)
-itsetyydytysvinkit miehille
-itsetyydytysvinkkejä
-itsetyydytysvinkkejä miehille
-itsetyydytysvinkkejä naisille
-itsetyydytystä
-itsetyydytysvinkkejä mies
-itsetyydytystä shampoolla (Siis mitä ihmettä?!?)
-itsetyydytystä shamppoolla (Eikö edellinen tuottanut tarpeeksi tuloksia vai mistä on kyse?)
-mitä voit käyttää itsetyydytykseen kotona (Vispilää tai karhupumppua kenties?)
-niksejä miesten itsetyydytykseen
-vinkkejä itsetyydytykseen?
-vinkkejä miehelle itsetyydytykseen
-vinkkejä miesten itsetyydytykseen
-voide itsetyydytykseen (Oletko kokeillut Lumenen Energisoivaa tehohoitoa?)
-itsetyydytystä miehen käyttöön

Sanottakoon vielä, että siitä on vain kaksi viikkoa, kun menin käyttämään tuota sanaa postauksessani ja nyt jo saldo on tämä ja useita hakusanoja ei ole käytetty vain kerran tai kahdesti... Tahtoisinkin siis antaa varsinkin suomalaisille miehille neuvon: Kokeile hei jooko ihan itse, että mikä tuntuu hyvältä!

Päivä 145: SUURTA odotusta ilmassa

Ripsiravinteet ovat mielestäni ihan humpuukkia. Niillä voi ravita ripsiä, jolloin ne vahvistuvat, mutta koska niiden hoitoaineet kohdistuvat vain jo olemassaoleviin ripsiin ja ripsi ei suinkaan kasva päästä vaan tyvestä, ei niillä voida saada pituutta terveisiin ripsiin. Jos ripset ovat hauraat ja katkeilevat, niin sitten niistä voi kyllä olla hyötyä vahvistamassa ripsiä ja torjumassa katkeilua, mutta ei muuten.

Mutta tämäkin skeptikko on nyt törmäänyt tuotteeseen, jonka tehoon oikeasti uskoo ja jonka ilmestymistä kauppojen hyllylle hän ei malttaisi millään odottaa. Kyseessä on Enormous Lash -niminen ripsien kasvattaja.





Mikä tässä tuotteessa sitten on niin ihmeellistä? Tuotteen vaikuttavia aineosia on alunperin käytetty glaukooman eli silmänpainetaudin eli viherkaihin hoitoon tarkoitetuissa silmätipoissa ja sivuvaikutuksena huomattiin, että ne kasvattavat ripsiä melkoisesti. Toisin kuin perinteisiä ripsiin harjattavia ripsiravinteita, tätä ei laitetakaan suoraan ripsiin, vaan ripsien tyveen läpinäkyvän eyelinerin tapaan. Näin aine pääsee imeytymään ja vaikuttamaan juuri sinne, missä ripsien kasvu oikeasti tapahtuu.

Netti on pullollaan kehuja tästä tuotteesta, joten jos kiinnostuit asiasta enemmän, niin googlettele ihmeessä. Paras aika vuodesta -blogin Stella sai tämän testattavakseen jo toukokuussa ja innolla odottelen hänen kommenttejaan. Harmi vaan, että tulosten huomaamiseen menee vähintään toista kuukautta ja usein jopa pidempäänkin, joten pikaista raporttia on turha vielä odotella.

Enormous Lashista oli muuten aiemmin liikkeellä toinen (kuulemma muka vielä tehokkaampi) versio, mutta tämä versio sisälsi prostaglandin-nimistä aineosaa, joka saattoi aiheuttaa mm. värjäytymiä silmissä. Tämä uusi versio on ilman tätä aineosaa ja jopa kuulemma parabenitonkin, joten hyvältä vaikuttaa.

Bongasin tuotteesta ensimmäisen lehtijutun eilen Gloriassa (ainakin sivu 106 jos kiinnostaa, muistaakseni oli muuallakin lehdessä), mutta koska tuotetta ei vielä näkynyt Sokoksella (jonka lisäksi sitä saa vain Emotioneista), soitin heti maahantuojalle, josta minulla ilokseni kerrottiin, että tuotteet ovat saapuneet viime viikolla Suomeen ja lähteneet toissapäivänä eteenpäin liikkeisiin. Eli loppuviikosta tai viimeistään ensiviikolla näitä pitäisi jo näkyä Sokoksilla ja Emotioneissa.

Hinta on muuten 99 euroa, mutta ainetta sanotaan riittävän aamuin illoin käytettynä yhdeksäksi kuukaudeksi. Ei paha hinta siitä, jos ripset oikeasti kasvavat tehokkaasti. Ja mikäli eivät kasva, olet vuoden ajan oikeutettu palauttamaan tuotteen takaisin, jolloin saat myös rahasi takaisin. Ei paha diili ollenkaan! Tiedän kyllä, kuka käy päivittäin Sokoksella Enormous Lash -jahdissa... Aikooko joku muukin ostaa tämän heti?
(Ja ostolakon sääntöjen mukaan mennään, sillä ostolakko sallii minun ostavan tuotteen, mikäli jemmoistani ei vastaavaa löydy. Ja tällaista ei tosiaankaan ole koskaan löytynytkään.)

Ripsistä tuli muuten mieleeni, että koska hirveän moni on löytänyt blogini hakusanaa Fiberwig käyttäen, voisin tässä ihan postauksessakin kertoa mielipiteeni kyseisestä mascarasta. Aiemmin olen kommentoinut mascaraa vain kommentti-osioissani sitä muutamalle suositeltuani, mutta puhutaan siitä nyt ihan "julkisesti".



Fiberwig on kuulemma Japanin myydyin mascara, ja sen erikoisuus perustuu sen pidentäviin kuituihin ja poistotekniikkaan. Pidentävät kuidut järjestäytyvät ripsien kärkiin harjalla sutiessa ja pidentävät ripsiä huomattavasti. Poistotekniikka on meille kaikille jo tuttu Kanebosta: pelkkä lämmin vesi riittää irrottamaan mascaran ripsistä. (Ja kuidutkin ovat meille jo tuttuja Kanebon suurempiharjaisesta mascarasta.) Ehdoton luottotuote kesään ja varsinkin morsiamille: kestää itkut, hikoilut ja ihon rasvoittumiset leviämättä. (Vesiliukoinen levähtää itkiessä ja hikoillessa, vedenkestävä puolestaan ihon omien rasvojen vuoksi ja sitä ei sitten saa ennen hääkuvaa millään kauniisti pois.)

Kokeilin mascaran itse ja huomasin, että se todellakin pidensi ja huomattavasti pidensikin! Parhaaksi tekniikaksi totesin, että mascaraa kannattaa ensin laittaa yksi tai kaksi vetoa ihan tyvestä latvaan hieman siksakaten ja sitten keskittyä tekemään vetoja latvoihin. Kannattaa käsitellä silmä kerrallaan eikä sutia vuorotellen kumpaankin, sillä kun mascaran massa kuivahtaa ripsiin, ei sen päälle saa enää sitä lisättyä oikein. Ei ainakaan niin, että lopputulos olisi siisti. (Ajattelin muuten, että ripsiväri voisi toimia hyvänä pohjana tuuheuttavan ripsivärin alla, mutta ei toiminut, sillä sen kuivahdettua sen päälle on mahdotonta lisätä mitään siististi, koska ripset kuivuvat niin jäykiksi.)

Kuten jo sanoinkin, mascara tosiaankin antoi pituutta, mutta ei sitten kyllä yhtään tuuheutta. Itse kaipaan ripsiini lähinnä tuuheutta, joten minun suosikkiani tästä ei tullut. Mutta jos tarvitset vain pituutta, niin suosittelen kokeilemaan! Kuitumascaroita jo aiemmin kokeilleena pelkäsin muuten itse, että silmissäni olisi ollut roskia (varisseita kuituja) koko päivän, mutta eipä vaan ollut. Poistoa odotin ihan kauhulla, sillä inhoan lämimällä vedellä pieninä murusina lähteviä mascaroita, joita saa nyppiä ripsistä, silmistä ja iholta koko illan. Mutta tämäpä lähtikin paaaaljon helpommin! Kostutin sormet lämpimällä vedellä ja nyppäisin kevyesti niillä ripsiä: Mascaramassa lähti venyvänä, isohkoina siivuina pois. Toistin homman pari kertaa ja siinä kaikki. Kylläpäs oli helppoa!

Kuvaa minulla ei tästä mascarasta ripsissäni valitettavasti ole, sillä kokeilusta on jo useampi kuukausi aikaa. Mascarasta kiinnostuneet löytävät sitä Kickseistä vähän alle 20 euron hintaan.

Asiasta toiseen taas. Tällä kertaa loppuun on kulunut 50 ml matkakoko Lancomen Galatée Confort -puhdistusmaitoa kuivalle iholle.



Tästä tuli jotenkin ihan mieleen lapsuus ja äiti. Tuoksuu niin minun äidilleni, joka ilmeisesti käytti tätä tai jotain samantuoksuista edeltäjää aikoinaan.

Tämä puhdisti ihon ihan hyvin, mutta on periaatteessa tarkoitettu paperilla/vanulla poispyyhittäväksi (jonka jälkeen voi toki vielä huuhdella kasvot), sillä jos pelkällä vedellä lähtee huuhtomaan, ei tämä huuhtoudu täysin pois. Itse käytin tätä kaksoispuhdistuksessa ensin, jolloin saatoin huuhdella tämän vedellä ja poistaa vielä tämän rippeet toisella putsarilla. Ihanaa tässä oli se, että kun tätä oli iholla pyöritellyt tarpeeksi kauan, tämä ikäänkuin suli iholle öljymäiseksi. En minä silti tällaisesta täysikokoisesta 30 euroa maksaisi...

Tyhjentyneestä purkista tuli mieleeni lupaukseni, jonka maaliskuussa tein. Lupasin siis alkaa lajittelemaan kosmetiikkajätteeni. Olen kuitenkin ollut tässä hommassa ihan äärettömän laiska ja kosmetiikkakomeroni hyllylle ehti kertyä valtava määrä purkkeja odottamaan energiajätteiden joukkoon pääsyä (käsittääkseni kaikki kuvassa olevat muovipurkit tosiaankin olivat energiajätettä):



Siispä vihdoinkin tänään survoin kolmen kuukauden purkit kassiin ja vein ne energiajätteisiin. Ja luonto kiittää! (Ja pussiani pällistelleet ohikulkijat katselivat ihmeissään pussista pilkottavia purkkien puolikkaita...)




Ja hei, lähes kaikkien kirppisostokset näkyivät keskiviikkona tililläni, joten ne on pistetty postiin, eli toivottavasti tänään torstaina moni saa kivan paketin kotiinsa!
Postitätiä vähän hymyilytti tämä kerralla viety 12 kuoren kasa:



Toivottavasti saatte omanne perille ehjinä!

Loppuun vielä yksi veikeä lakkauskuva:



Joku toivoi tiikerilakkausta, mutta tässä on ensihätään kirahvi. Tavoitteenanihan oli alunperin tehdä villit leopardikynnet yms., mutta kun menin näissä töihin, oli työkaverin ensimmäinen reaktio: "Hei, sulla on hienot kirahvikynnet!" Mieleni tekisi tehdä sama mustavalkoisena, jolloin saisin lehmäkynnet. Ammuu!

Iltapäivällä tehty lisäys:

Katsokaapas, mitä tällä neidillä on kädessään!



Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin palaamme sitten huomisen postauksessa!

Päivä 144: The Last One Standing

Tadaa!

Toiseksi viimeinen vartaloemulsioni eli Pradan 100 ml koko Tendré-tuoksun vartaloemulsiosta loppui vihdoin. Ei ollut mitenkään erityisesti minun makuuni tuoksunsa tai liian kevyen koostumuksensa puolesta, joten en jää ikävöimään. Ajoi kuitenkin ihan hyvin asiansa ja kosteuttikin jotenkuten, joten kyllähän tämän tietysti mielellään pois käytteli ja vartalovoiteen tuoksu on kuitenkin yleensä itse suihkutettavaa tuoksua kevyempi.

Nyt on vartaloemulsiota jäljellä enää yksi L'orealin jo vähän vajaa iso pönikkä ja kun se vihdoin loppuu, saan lopultakin ostaa kokeiluun jotain uutta. Oi, kuinka odotankaan!

Loppuun on kulunut myös yksi silmänympärystuote:



Puikon salakielestä on enää hieman hankala saada selvää, mutta voin kyllä paljastaa näin meidän kesken, että kyseessä on aivan loistava Lumenen Time Freeze Virkistävä silmänympärysstick. Aivan huippu tuote, joka kosteuttaa kivasti ja virkistää samalla. Jos ette kuitenkaan ole vielä 40+ ettekä välttämättä juokse nimenomaan kanervan ja valkoisen turpeen perässä, niin useita euroja halvemmalta löydätte miesten hyllystä vastaavan version, joka on muuten identtinen tämän tuotteen kanssa, paitsi että nuo kanerva ja valkoinen turve tosiaankin puuttuvat.

Puikon mekanismi on huippukätevä kierrettävään stickiin perustuva ja varsinkin miesten tuote on näppärä niille miehille, jotka eivät oikein jaksa keskittyä silmänympärystuotteiden laittoon. Puikko vaan esiin ja nopeat sipaukset suoraan puikosta silmänalusille ja se on siinä.
Itselleni tämä tuote on vähän liian kevyt yksinään käytettäväksi, mutta aamuisin tämä on kiva lisä kevyemmän silmänympärystuotteen alle käytettynä.
Itse en tätä tosin välttämättä tarvitsisi tavallisesti, sillä mielummin tietysti vain ottaisin täyteläisemmän voiteen kun yhdistäisin kaksi kevyttä, mutta tässä vaiheessa, kun kevyemmätkin tuotteet on kulutettava pois, oli tämä kombo passeli.

Kiinnostivatko edellisen kuvan kynnet? Niihin on pohjalle laitettu ensin kaksi kerrosta valkoista, hopeaan taittavaa Essien Pearly Whitea:



Tämän jälkeen päälle on laitettu muutama kerros NYX Girlsin lakkaa CN225:



Aika päheä yhdistelmä! Niin outo, että on jo itseasiassa ihan kivakin. Mitäs tykkäätte?

Moni toivoi lakkauksia näillä NYX Girlsin erikoisemmilla lakoilla, joten yritän tehtailla niitä ahkerasti. Omat lakkani ovat muuten kotoisin Nonpareil Boutiquesta, josta niitä saa hyvin, hyvin halvalla. Postikulut ovat kiinteät 9,9 dollaria alle 49,9 dollarin tilauksille, eli jotta ylimääräisiltä maksuilta tullissa vältyttäisiin, täytyy lakkojen ja postikulujen yhdessä jäädä alle 45 euron. Tuohon mahtuu kuitenkin mukaan kiitettävä määrä 1.5-2.50 dollaria maksavia lakkoja, joten käykää ihmeessä shoppailemassa. NYXin tuotteet ovat muutenkin erinomaisia hinta-laatu suhteeltaan, joten muihinkin tuotteisiin kannattaa tutustua.

Lopuksi vielä päivän silmämeikki:



Diorin Beige Massai -miniviisikko piti tietysti heti ottaa kokeiluun ja kyllä se vain on ihana! Tällä saa todella kivan kevyen, lämpimän sävyisen nudemeikin aikaiseksi. Lopputulos on kuitenkin sen verran nude ja minun makuuni jopa hieman tylsähkö, että tästä paletista minulle varmaan riittää keskosvauvan huoltajuus, täysikasvuista vauvaa tuskin tarvitsen. Ainakaan vielä tänään...

Päivä 143: Iloinen, vihreä kesäpäivä

Voi että, kuinka rakastankaan sitä, kun tuotteita kuluu loppuun! On aivan ihanaa huomata, kuinka varasto ja jemmat jatkuvasti vain pienenevät. Olin aivan innoissani kun tajusin, kuinka monta tuotetta minulta tuleekaan kesä-heinäkuun aikana kulumaan loppuun. Sweet!

Tässä taas viimeisimmät loppuneet tuotteet:



Anytimen So Clear -puhdistusvaahto loppui, eikä sitä todellakaan tule ikävä. Meikkejä tämä ei putsannut kunnolla ja muutenkin tuntui kuivattavan ihoa. Käytin tätä lähinnä aamuputsarina ja kaksoispuhdistuksen toisena osana silloin tällöin. Plussaa (tai tässä tapauksessa miinusta) siitä, että oli toooodella riittoisa. Tuntui, ettei tämä lopu koskaan! No, onneksi lopulta kului loppuun kun kerran koko sarjakin on jo kuollut ja kuopattu.



Lisäksi loppuun kului Lumenen Vitamin C+ Energisoiva tehohoito. Tämä kosteuttaa ihoa kivasti, imeytyy hyvin ja tuoksuukin aivan ihanalle, mutta en nyt sanoisi, että tämä on sen reilun 25 euron arvoinen, mitä tästä pyydetään. Kiva tehokosteuttaja kuivalle iholle kuitenkin, mutta en voi sanoa, että jäisin tätäkään ikävöimään.

Sitten päivän huippuhetkeen.

Arvatkaapas, mitä kivaa perheeseeni eilen tuli!



No tiestysti pieni Dior-keskonen, awww!! Tämä tapaus on Beige massai -paletista tehty miniviisikko, jonka vaihdoin pariin kynsilakkaan (joita ei enää löytynyt Kaikki kynsilakkani -postauksesta). Oih, kuinka ihana tämä onkaan! En omistanut palettia vielä täysikokoisena, joten kokeilen nyt tällä, olisiko täysikokoinen vauveliini investoimisen arvoinen. Lapsiin kun tunnetusti menee paljon rahaa, joten niiden hankkimista on syytä harkita kunnolla.

Tämän päivän kynsilakkatoive on Anytimen vihreä Omenapiiras, josta minulta löytyi arkistoistani kaksi eri versiota:




Vihreässä kynsilakassa on kyllä jotain niin ihanan kesäistä, varsinkin tällaisessa pehmeässä omenanvihreässä. Vihreä on kuitenkin jo sellainen sävy, joka jakaa rajusti mielipiteitä. Voisitteko te käyttää vihreää lakkaa omissa kynsissänne?

Tiedättekös, mikä muu muuten on ehdottomasti kesäistä? No oranssiin menevä shimmerinen huulipuna ehdottomasti!



Jos olisin ollut viitsiväinen ja perfectionisti, olisin tietysti katsonut tarkemmin peiliin ennen, kuin laitoin punan huuliini tätä kuvaa varten. No, rajoista viis, sävy tässä on tärkeintä!
Sävynä on siis ihana L'orealin Color Riche 416 Crystal Mandarine. Sopii ehdottomasti yhteen taas kertaalleen eilen nähtyjen kynsien ja silmämeikin kanssa, vai voitteko muka olla erimieltä?

Tällaista tänään. Tämä tyyppi lähtee tästä nyt kuluttelemaan loppuun toiseksi viimeisen vartaloemulsionsa...odotan niin innolla, että viimeinenkin kohta loppuu!

Päivä 142: Rakkaustarinan surullinen loppu?

Tämä on kuin sen klassisen rakkaustarinan juoni:

Tyttö löytää Sen Oikean ja rakastuu palavasti. Heidän yhteiselonsa on aluksi sitä kaikkea, mitä tyttö siltä vaan voi toivoa.
Sitten suihde kuivahtaa.
Se oikea dumpataan ja tyttö kokeilee muita jonkun aikaa ihan vaan todetakseen, että tahtoo kuitenkin lopulta vain Sen Oikean.
Ja niin he ovat taas lopulta yhdessä.

Ja ei, tässä ei siis ollut kyse minun ja wannabe-insinöörin romanssista, vaan ihan vaan ripsarirakkaudestani.



Blogissani paljon hehkutettu Max Factorin False Lah Effect alkaa nimittäin olla sen verran kuivahtanutta (avattu tammikuun puolessa välissä), että minun on aika hyvästellä se ja jatkaa eteenpäin. Onneksi kivoja kokeiltavia kuitenkin löytyy laatikosta ja tiedän, että palaamme FLE:n kanssa taas yhteen viimeistään tammikuussa. Siihenasti goodbye ja adjö, nähdään taas, ystäväni!

Kiinnostuiko kukaan yllä olevassa kuvassa näkyvistä kynsistäni? Niissä on sama Lorealin Jet-Set 731 kuin tässäkin postauksessa, mutta katsokaapa, kuinka ihanalta lakkaus näyttää auringonvalossa:



Ja katsokaapas tätä söpöä Konadilla ja strassilla tehtyä koristelua:



Uih! (Kuvasta muuten huomaa, että kun Konadilla tehdyn kuvion päälle laittaa kirkasta päällyslakkaa, saa veto olla todella kevyt, muuten kuvio lähtee leviämään.)

Tässä muuten vielä pieni jälkikäteen tehty lisäys:



Silmämeikkiin piti tietysti saada tänään jotain samaa kuin kynsissä on, joten luomen sisänurkasta voi hakea samoja sävyjä kuin kynsiltäni. Luomivärinä olen käyttänyt L'orealin trioa 324 Choco Peach.

Ja kun nyt kynsistä puhuttiin taas muutenkin, niin sain yhden kynsille tarkoitetun tuotteeni loppumaan pari päivää sitten:



Kyseessä on LCN:n Strong & Care kynsiöljy, joka on aivan mieletön tuote! Tutustuin itse tuotteeseen aikoinaan töissä. Asiakas ryntäsi työkaverini luokse ja huudahti kovaan ääneen, että "Katso mun kynsiä, tällaset niistä tuli, kun käytin sitä sun suosittelemaas tuotetta!". Kuvittelin tietysti ensin, että asiakas on haukkumassa työkaverini tuotesuosituksen lyttyyn ja ryntäsin karkuun, ettei minun tarvinnut kuunnella valitusta.

Seuraavan kerran vastaava kommentointi tapahtui hieman kauniimpisanaisesti erään hymyilevän asiakkaan toimesta. Asiakas kiitteli, että hänen ja monen hänen ystävänsä kynsien lohkeilu ja liuskottuminen loppui kokonaan, kiitos tämän tuotteen. Tässä vaiheessa minun oli pakko rynnätä silloisen työkaverini luokse ja vaadin tietysti heti saada tietää, mikä tuote oli kyseessä. Tajusin, että ensimmäinenkin asiakas oli vain tullut innoissaan esittelemään positiivista lopputulosta, ei suinkaan valittamaan.

Tämä tuote on paras tuote niille, joiden kynnet loiskoittuvat, mutta jotka eivät käytä kynnellään pahemmin lakkoja. Yleensä kynsien liuskoittuminen johtuu siitä, että kynnet ovat kuivat ja tämä öljy nimenomaan kosteuttaa kynsiä tehokkaasti. Kynsilakan läpi tämä ei välttämättä pääse oikein imeytymään, mutta puhtaalle kynnelle päivittäin käytettynä tämä todellakin auttaa. (Eivät muuten olleet viimeiset asiakkaat, jotka kertoivat samaa ja totesin asian itsekin.) Itse olen kyllä käyttänyt tätä myös lakatuille kynsille ja kyllä tätä aina jostakin joku pisara pääsee imeytymään.

Suosittelen tätä lämpimästi, jos ongelmana on liuskottuvat kynnet! LCN:n tuotteita saa esimerkiksi Sokokselta ja hintaa tällä taisi olla muistaakseni 10-15 euroa.

Tässä vielä totaalisesti blogini aihepiirien ulkopuolinen juttu, mutta pakko näyttää nämä teille, sillä olen näistä niin innoissani:



Ostin eilen uudet työkengät. Aivan ihanat jaloissa, kevyet kuin mitkä ja hyvin söpöt, sirot ja balleriina-malliset. Ja yllättävintä minulle ainakin oli se, että nämä ovat Crocsit! En ole ennen tiennyt, että Crocs tekee kivojakin kenkiä. Anteeksi, jos rakastatte Crocsin puutarhakenkien ulkonäköä, mutta minusta ne eivät vaan sovi muualle kuin puutarhaan. No, joka tapauksessa olen aivan innoissani näiden mukavuudesta ja siitä, että nämä ovat kuitenkin kiva näköisetkin. Ja näihinhän saa vaikka mitä kivoja strasseja kiinni, jolloin näistä tulee prinsessa-Crocsit!

Olimme tehneet työkaverien kanssa sanattoman sopimuksen, että Crocseissa ei tulla töihin, mutta näitä asioihin perehtymättömät työtoverini eivät kyllä arvaa Crocseiksi ikinä. Kiinnostuneille muuten tiedoksi, että malli on nimeltään Malindi.

Lopuksi vielä yksi toivelakkaus, josta löysin kuvan arkistoistani:



Lakkana on Lumenen 56 Yön Kuningatar.