Vuosipäivä

Blogillani on nyt takana tasan yksi vuosi.

Vuosi sitten päätin, että kosmetiikkavarastoni on oikeasti pienennyttävä ja minun on otettava järki käteen sen kanssa. Olin ennenkin yrittänyt olla ostolakossa, mutta kuten varmasti voitte arvata, ei se oli ollut kovin onnistunut projekti koskaan. Tämän vuoksi päätin alkaa tilittämään lakkoani blogiin. Ehkä se, että olisin tilivelvollinen jollekin muullekin kuin itselleni auttaisi minua pitämään kiinni tavoitteistani?

Asensin blogiini viime maaliskuussa Google Analyticsin voidakseni seurata blogini kävijäliikennettä. Analytics on ollut mielenkiintoista seurattavaa ja toiminut mielettömänä kannustuksena blogin kirjoittelussa. Kävijäluku on ollut jakuvassa kasvussa ja pyörinyt muutaman viimekuukauden ajan lähes 80 000 kuukausittaisen käynnin korvilla, kunnes se nyt vihdoin ylitti 80 000 käynnin rajan. Ihan mieletöntä!

En olisi todellakaan uskonut, että noin moni innostuu kurkkimaan blogiani. Ja aivan erityisesti minua ilahduttaa se, että kävijöiden joukkoon mahtuu useita vakituisia, lähes päivittäin blogissani vierailevia kävijöitä -ja lähes yhtä usein kommentoiviakin! Kiitos teille!

Moni bloggaaja sanoo, ettei kävijämäärällä ole heille mitään väliä ja että he kirjoittavat blogiaan vain omaksi ilokseen. Minun täytyy kuitenkin olla rehellinen ja todeta, että minulle sillä on väliä. Eri asia olisi, jos blogini olisi pelkkää päiväkirjaa tekemisistäni ja kuulumisistani, mutta tuotteista puhuttaessa olisi ihan turhaa, jos kirjoittaisin tätä kaikkea vain itseäni varten. Minä tiedän nämä asiat jo ja kirjoitan blogiani voidakseni jakaa tietoni teille -ja oppiakiseni teiltä vastapainoisesti uusia asioita! On siis ihan mielettömän mahtavaa, että noin moni on innostunut seuraamaan blogiani!

Mikä täällä blogissa on sitten ollut seuraamisen arvoista? Pikainen Analyticsin selailu paljastaa, että kuluneen vuoden aikana eniten kiinnostusta ovat aikaansaaneet mm. seuraavat postaukset:



Päivä 252: Ripsimissikandidaatit
Blogissani pidettiin lokakuussa ripsimissikisat, joihin osallistujat saivat lähettää kuvia parhaista ripsiväreillä aikaansaaduista efekteistä ripsissään. Voittaja ratkaistiin lukijoiden äänestyksellä ja voittajan ratkettua paljastettiin kussakin kuvassa käytetty mascara.



Päivä 164: The Mineraalimeikki
Mineraalipohjat ovat puhututtaneet kovasti ja mineraalipostaukseni sai aikaan pienimuotoisen bareMinerals-buumin. Ihan mahtavaa, sillä edes tuo postaus ei riitä kertomaan, kuinka kovasti olen pohjaan ihastunut, vaikka sitä postauksellani yritinkin kovasti viestittää.



Päivä 220: Roll' on, baby!
Uutuustuotteet ja varsinkin hieman erikoisemmat sellaiset kiinnostavat aina ja niin näköjään tässäkin tapauksessa. L'orealin uusi telalla iholle rullattava Roll' on True Match meikkivoide kiinnosti näköjään monia.



Päivä 172: Finnin taltuttamisen 1-2-3
En selkeästikään ollut finnien peittoamiseen ohjeistavaa postaustani tehdessäni ainoa, joka kaipasi vinkkejä niiden hoitoon ja nujertamiseen. Onneksi moni sai tästä postauksesta vinkkejä itselleen, sillä tiedän kyllä itsekin, kuinka ärsyttävää näppyjen kanssa on yrittää elää.

Työahdistusta
Ilokseni sain myös huomata, että lukijoitani kiinnosti auttaa ja tsempata minua tuotteitteni valintojen lisäksi myös elämääni liittyvissä valinnoissa (kyllä, minulla on paikoittain elämässäni edes jossain muotoa muutakin kuin kosmetiikkaa). Kiitos, että annoitte ulkopuolista näkökantaa ja omia mielipiteitänne!



Päivä 151: Viimeisen päivän täpinät ja ranskalainen manikyyri
Ilmeisesti moni on ollut innokas oppimaan, kuinka ranskalaisen manikyyrin saa näppärästi tehtyä itselleen ilman tarroja, sillä myös tämä postaus on kerännyt huimasti lukijoita!



Päivä 61: Let's pamper the princess
Päästä varpaisiin asti hemmottelu kiinnosti monia, joten tässä postauksessa keskityttiin koko illan kestävään hemmotteluhetkeen.



Päivä 140: Kaikki kynsilakkani
Mikä siinä onkaan, että toisten jemmoja on niin kiva katsella? t. Tirkistelijä itsekin



15 min...seconds in fame
Yllätys, yllätys monia kiinnosti, minkä näköinen epeli blogia oikein kirjoittelee!



Päivä 312; Vitsit mikä rätti?
Niin, kuinka moni sitten lopulta hankkikaan tämän ihanan rätin?


Myös moni muu postaus on kerännyt erityisen paljon kävijöitä, mutta nyt tahtoisin kysyä teiltä, onko teille jäänyt päähän joku erityinen postaus, tuotevinkki, käyttövinkki yms. blogistani? Olisi kiva kuulla, mitä takaraivoon on jäänyt!

Kiitokset vielä kerran kaikille ihanille lukijoille ja kommentoijille. Ja älkää pelätkö, tällä kosmetiikkafriikillä riittää höpötettävää vielä piiiitkäksi aikaa! (Tai no, pelätkää vaan, sillä sitä höpöteltävää riittää pelottavan paljon ja pelottavan pitkäksi aikaa.)

PS. Vuoden aikana loppuun kului yli 240 tuotetta ja 300+ tuotetta (tarkkaa lukua en osaa sanoa) lähti roskiin tai eteenpäin. Aika mieletön edistys, siis! Silti täytyy todeta, että minusta jotenkin tuntuu, että olen keskellä ikuisuusprojektia, joka ei vaan tule koskaan loppumaan...

Herrrkullista!

Ihan tuoksuisien vartalotuotteiden lisäksi rakastan ihanan tuoksuisia suihkutuotteita. Minulle melkeinpä tärkein ominaisuus suihkutuotetta valitessa on tuoksu. En ehdottomastikaan tahdo mitään apteekin tai LV:n hajusteettomia tai neutraalin tuoksuisia suhkugeelejä, sillä minulle peseytymishetki on paljon enemmän kuin vain ihon puhtaaksihankaamista. Tahdon, että tavallinen suihkuhetkikin on hemmottelua ja saan käydä suihkussa ihanan tuoksuisten tuotteiden kanssa.

Yksi tällainen ihanan tuoksuinen suihkutuote kului juuri loppuun:



Biothermin raikkaan sitruksinen Lait De Douche oli koostumukseltaan ihan maitomainen ja miellyttävä. Tykkäsin sen raikkaasta tuoksusta kovasti aluksi, mutta aiheutin ajattelemattomuuttani itselleni siitä pienet traumat: Otin sen mukaani esimmäiselle työharjoittelukerralleni laivalle ja tämän vahvahko tuoksu yhdistettynä pieneen hyttiini, keinumiseen tottumattomaan masuuni ja yön pimeisiin tunteihin eivät todellakaan olleet sellainen yhdistelmä, jonka tahtoisin kokea uudelleen. Valitettavasti assosioin tämän tuoksun siitä lähtien edellä mainittuun tapahtumaketjuun ja pilasin itseltäni nautinnon täysin. Harmi, sillä tuotteena tämä oli aivan ihana: pesi hyvin, mutta ihanan hellävaraisesti ja koostumus oli ihanan maitomainen.

Täytyy kyllä sanoa, että vajaat kolmisenkymmentä euroa (en nyt muista tarkkaa hintaa) on ehkä hieman liikaa minun budjetilleni suihkugeeliin sijoitettavaksi, eli tuskin olisin tätä muutenkaan (ainakaan Suomesta) tullut ostamaan uuta. Mutta jälleen kerran voin todeta, että mukava tämä oli silti kokeilla.

Tuoksuvat suihkugeelit ovat muuten siinä mielessä vielä vartalovoiteitakin ihanempia, että niitä voi käyttää vaikka kuinka överin tuoksuisina, mutta koska tuoksu ei kuitenkaan jää iholle ja ilmaan pitkäksi aikaa (paitsi tosiaan siellä pienessä laivan hytissä...), ei se ala ottamaan nenään ja ällöttämään päivän aikana kuten vartalovoiteen kanssa voi käydä. Aamun voi siis aloittaa kanelipullan tuoksuisella suihkuhetkellä ilman, että kuljet loppupäivää kaupungilla pullan tuoksuisena tätinä.



Näiden vanhojen suihkugeelieni loputtua tahdon ehdottomasti tutustua Philosophyn ja LUSH:in ihanan tuoksuisiin suihkutuotteisiin. Olen käynyt monet kerrat tuoksuttelemassa LUSH:in tuotteita liikkeessä, mutta pitänyt vielä toistaiseksi itseni kurissa ja tyytynyt käyttelemään vanhoja tuotteitani pois. Mutta odottakaahan vaan, kun nämä vanhat loppuvat...silloin minua ei enää pidättele yhtään mikään! Ah, sitä päivää, jona saan tehdä totaalisen irtiotin LUSH:illa!

(Voin tosin jo etukäteen kertoa, kuinka siinä käy: Lupaan itselleni, että nyt saan tuhlata liikkeeseen x summan rahaa. Menen liikkeeseen, tuoksutan kaikkea ja tahdon kaikkea ja alan laskea hintoja ja lopulta ahdistun kun tajuan, kuinka paljon olen tuhlaamassa ja mitä kaikkea olen kotiini raahaamassa ja poistun paikalta tyhjin käsin. Minusta on tullut ihan tylsä.)

Tähän väliin olisi ihanaa kuulla teidän suosikkejanne LUSHin suihkutuotteista. Ammetta en tällä hetkellä omista, joten älkää kiltit kiusatko kertomalla niistä ihanista kylpytuotteista!

Bestis vaihtoon

Pistin yhden parhaista kavereistani vaihtoon:

Olemme olleet Urban Decayn Eyeshadow Primer Potionin kanssa hyvissä väleissä jo kohta kaksi vuotta. Tämä on ehdoton luomivärienpohjustajien kuningas, oikea aikansa legenda.

Tämän avulla silmämeikkisi pysyy aamusta iltaan ihan takuuvarmasti ilman minkäänlaista luomivakoon pakenemista. En ole ikinä tavannut näin loistavaa luomivärinpohjustajaa ja tuskin tapaankaan. Itseasiassa en edes halua lähteä kokeilemaan muita, sillä aiemmin kokeilemistani (Lumene, Clarins, Estee Lauder, Guerlain, Make Up Store...) ei vaan ole ollut vastukseksi tälle, vaikka hyviä tuotteita ovatkin. Kisa on aina ratkennut viimeistään aamun pikkutunneilla peiliin katsoessa: UDPP:llä pohjustetun silmän meikki on jäljellä, haastajalla pohjustetun silmän meikki on...niin, on missä milloinkin, jos ylipäätänsäkään enää edes on.

Tämän viimeisimmän kappaleen otin käyttöön huhtikuussa ja käytin sitä tyytyväisenä lokakuulle asti, kunnes otin sen suuaukolta annostelijan pois. Tämä annostelijan poisto antoi tälle monta kuukautta lisää elinaikaa eikä minun olisi vieläkään tarvinnut heittää tätä pois, sillä ainetta kyllä jäi, mutta koska kuitenkin puhutaan tuotteesta, jonka applikaattorilla pyyhin silmäluomiai päivittäin koin, että hygienisyyssyistä tämä on hyvä vaihtaa jo.

Suomesta tätä ihanuutta ei saa, mutta esimerkiksi Look Fantastic myy tätä. Jos sinulla siis on ongelmia luomivärin pysyvyyden kanssa, hanki tämä ehdottomasti kokeiluun. En nimittäin ole koskaan kuullut tästä yhtään huonoa sanaa! (Mutta antakaa ihmeessä palaa, jos teillä on jotain pahaa sanottavaa tästä.)

Lopuksi vielä pieni kynsien vilautus. Kuva on otettu ennen akryylien poistoa, mutta halusin taas demostroida teille, kuinka pari pientä tarraa piristävät lakkausta huimasti.



Kynsissä on lakkana Lumenen vanha kausisävy 52 Pimeän taa. Tuollainen ihana tummanharmaa lakka on jotenkin aivan loistava talvisävy: sopivan tumma, muttei kuitenkaan liian musta ja kova.

Suositteko te talvisin erityisesti jotain tietynlaisia lakkasävyjä?

PS. Katsokaapas, kuka muutti juuri meille:



Diorin uusin mascara Diorshow Extase, joka lupaa nyt tehdä sen tekoripsiefektin kaikkiin ripsiin! Katsotaan, onko tästä haastamaan nykyinen suosikkini Max Factorin False Lash Effect. Palaan asiaan myöhemmin kuvien kera.

Designia

Myin vähän aikaa sitten pois kaksi Diorin Designer-viisisikkoa (ja seitsemän muuta viisikkoa....) , sillä en vain kokenut niitä omaksi jutukseni. Vihreän Designerin säilytin vielä, sillä en omista tällä hetkellä pahemmin vihreitä luomivärejä. (Dior, how about a green palette?)

Nyt tuo vihreä Designer sai kuitenkin uuden leikkikaverin:



Diorin Smoky Design 008 -viisikko tuli kokeeksi luokseni, ties vaikka innostuisin sitten tästä! Sävyt ainakin ovat aivan upeat utuisempaan iltameikkiin ja bling blingiäkin olisi nyt tarpeeksi. Yksi kokeilukerta minulla onkin jo takana, mutta en ole vielä ihan varma tästä.... Täytynee tosiaan vielä tutustua tähän paremmin.

Itse en ole pitänyt näitä Designereita kovin käytännöllisinä, sillä geelirajauksista en pahemmin innostu (olen itse ehdottomasti kynäihminen), kaksi luomivärisävyä ovat hieman liian hileisiä ja "pohjustus" ja "shine" puolestaan ihan yhtä tyhjän kanssa värittömyytensä ja varisevien glittereidensä kanssa.

En todellakaan koe näitä sen yli 65 euron arvoisiksi, joita näistä Suomessa pydetään. Muutenkin tykkään itse siitä, että samalla paletilla voi tehdä koko meikin arkeen JA juhlaan ja koska tässä on vain kaksi toimivaa luomivärisävyä, tarvitsen kuitenkin jotain noiden kahden lisäksi. Pohjustusta (joka ei muuten ole edes tarkoitettu pahemmin parantamaan meikin kestoa tai vaikka olisikin, ei se sitä erityisesti paranna) ja shinea on turha yrittää sekoitella luomivärien kanssa uudeksi sävyksi, sillä niitä käyttäessä hileitä vaan varisee ympäriinsä.

(Tämä on kuitenkin vain minun mielipiteeni ja perustuu täysin omaan makuuni ja tiedän toki monta Designereihin rakastunutta.)

Saa tosiaan nähdä, millainen on tuomioni tämän neljännen kokeilemani Designerini kanssa. Tämän sain onneksi lahjana hyvin tehdystä työstä, joten jos tämä ei osoittaudu nappivalinnaksi, ei tämä ole onneksi ollut kuitenkaan edesauttamassa konkurssiani...

Millaisia kokemuksia teillä on Designereista?

Ja niin, joku jo kyselikin, että montako niitä Dioreita on vielä jäänyt jäljelle, kun yhdeksän kerran on lähtenyt eteenpäin. Laskisin pienentyneen kokoelmani edelleen kyllä viisikkofriikin kokoelmaksi, sillä siihen kuuluu yhä 27 palettia ja kolme minipalettia. (Kauheinta oli ehkä tajuta, että siihen tosiaan kuului ennen 36 palettia ja kolme minipalettia!)

Minusta on aivan ihanaa, että kaikki palettini ovat tällä hetkellä sellaisia, joita tosiaan rakastan ihan sydämestäni! Vain kaksi Designeriani ja Earth Tones paletti mietityttävät vielä hieman, mutta eiköhän niidenkin kanssa päästä sinuiksi tässä vielä. (Ja jos en pääse, niin uskon kyllä löytäväni niille uuden hyvän kodin...)

Sitten vielä yksi juttu, jota moni on kovasti toivonut.

Saan teiltä aina noottia siitä, että kun hankin uusia viisikoita, on hyvin ilkeää pimittää niiden luomilla tekemää jälkeä. Nyt päätin kuitenkin kerrankin kunnostautua ja vietin yhden illan Pearl Glowlla meikkaillen.

Kamerani ei ole parhaimmasta päästä meikkikuvia kuvaamaan, sillä värit jäävät yleensä todella hailakoiksi (plus ettei kylpyhuoneen valo ole paras kuvausvalo), mutta kuvista saanee kuitenkin jonkun verran selvää.



Yhteenvetona sanottakoon siis, että Pearl Glow on todella monipuolinen paletti ja tykkään siitä itse ihan älyttömästi!

Toivotaan, että supermeikkaaja Charming Nails näyttää meille pian kunnolla mallia, kuinka tällä paletilla voi irroitella!

Kosmetiikallisia tavoitteita

Uutena vuotena tehdään tietysti aina lupauksia ja minun ensimmäinen lupaukseni oli pitää tipaton tammikuu tarkoittaen sitä, etten osta koko tammikuun aikana tippaakaan kosmetiikkaa. Lupaus on pitänyt tähän asti hyvin (niitä Diorin viisikoitahan ei lasketa...) ja trust me, en kuole kosmetiikanjanoon yhden kuukauden aikana, joten eiköhän tämä loppuviikkokin vielä mene.

Kun kysyin teiltä teidän lupauksistanne, totesi joku, ettei ole tehnyt lupauksia vaan jatkaa vaan vanhoja projektejaan. Vanhojen projektien jatkaminen kuulosti minun korviini varsin hyvältä ja itsellänihän on alla myös eräs vanha projekti (ollut tässä jo vuoden verran...), joten päätin itsekin taas keskittää tarmoni oikein kunnolla siihen.

Näin ollen päätin tehdä kymmenen lupausta koskien kosmetiikkavuotta 2010:



1. Käytän loppuun kaikki suihkugeelini.
Ja sehän tietää sitä, että jahka vaan pääsen tavoitteeseeni, saan villiintyä täysin LUSH:in liikkeessä ja hankkia itselleni kaikkea pientä ja ihanan tuoksuista kokeiltavaa!



2. Vähennän huulimeikkieni määrän alle kahteenkymmeneen.
Palkinnoksi siitä saan ensimmäistä kertaa vuosiin ostaa itselleni jonkun ihanan, huolella valitun huulimeikin. Epäilen kuitenkin, etten välttämättä lunasta palkintoani, sillä vähentäminen on oikeastaan hyvin koukuttavaa puuhaa.



3. Kulutan loppuun viisi silmämeikkikynää.
Näitä loppuu ihan liian harvoin! Voinkohan edes saada viittä kappaletta vuoden aikana loppumaan?



4. Kulutan loppuun loput shampooni ja hoitoaineeni.
Hoitoaineilla lutraamisen hallitsen kyllä itsekin, mutta wannabe-insinööri joutunee ehkä auttamaan shampoiden kanssa hieman. Eniten vaikeuksia tuottavat luultavasti TRESemmen jättipönikät. Ja voi kyllä muutenkin olla, että hoitoaineita saattaa jäädä vähän vielä ensivuodellekin...



5. Kulutan loppuun vähintään seitsemän hiustenmuotoilutuotetta.
Näiden kanssa on ehdottomasti aktivoiduttava! Uhraan aikaani hiusteni muotoiluun ihan liian vähän, vaikka olenkin yrittänyt tsempata asian kanssa.



6. Kulutan loppuun kaikki naamioni ja kuorintani.
Mikä siinä on, että aina vaan käyttää niitä tiettyjä ja muut jäävät ilman huomiota?



7. Kulutan loppuun kymmenen kynsilakkaa.
Aika sanoa "hei hei" pullonpohjille. Onkohan tämä tavoite kuinka realistinen?

8. Saan ainakin kahdesta Diorin luomivärisävystä pohjan vilkkumaan.

Kivoja kuopanalkuja on jo muutamassa, mutta vilkkuvaan pohjaan niistä on vielä matkaa.



9. Kulutan kaksi hajuvettä loppuun.
Viime vuonna hajuvesiä kului ihan liian vähän ja usean omistaminen tuntuu muutenkin turhalta. Käyn melko vähän viihteellä, eli iltatuoksuja ei pahemmin tarvita. Päivätuoksuja voisi toki työnpuolesta suihkutella, mutta töissä olen niin tuoksujen ympäröimä, etten minä eikä kukaan muukaan edes tiedä, että olen kotona suihkuttanut itseeni jotain. (Ja sitä paitsi voisin ihan hyvin suihkutella tuoksuja itseeni töissä ostamatta niitä.)

10. En osta turhia ja ylimääräisiä tuotteita.
Jos jotakin kerran jo on, ei uusia ole tarvetta ostaa. Tästä yritin kovasti pitää viime vuonna kiinni, mutta pieniä lipsahduksia tosiaan sattui. Nyt olen ollut kuukauden ostamatta yhtään mitään kosmetiikkaa (ja viisikoitahan ei lasketa) ja katsotaan, kuinka kauan pärjään. Ensimmäinen pakko-ostettava tuote tulee varmasti olemaan uusi käsivoide helmikuun lopulla.

Uskon, että tämä vuosi voi olla erittäin suotuisa tuotteidenvähennysprojektini suhteen. Viime vuosi kului uutta ajattelutapaa harjoitellessa ja kiusausten keskellä kieriessä, mutta uskon tämän vuoden olevan huomattavasti helpompi. Kenties pääsisin tuotteitteni kanssa jopa minimalistisiin tavoitteisiini vuoden loppuun mennessä? Tai ainakin hyvin lähelle noita tavotteita? Kuka tietää, mutta yritys on ainakin kova!

Lopuksi on vielä pakko kertoa eilisestä "saavutuksestani":
Sain jälleen kerran kotiin tärkeän tiedotuksen tekstiviestin muodossa esimieheltäni: Diorin uudet viisikot testereineen ovat saapuneet! Ei, kyseessä eivät olleet ne kaksi ihanaa jo ostamaani lookkiviisikkoa, vaan Stylish Moven ja Night Dustin uudistuneet versiot sekä nämä kaksi beibiä:


804 Extase Pinks


004 Mystic Smokys

Samantien, kun menin töihin, pengoin minun huollettavikseni jätetyt testerit esiin ja mallasin sävyt kädelleni. Annoin sävyjen olla siinä ihan läpi koko työpäiväni ja katselin niitä jokaisena mahdollisena hetkenä ja jokaisessa mahdollisessa kulmassa ja jokaisessa mahdollisessa valossa.

Ja tiedättekö mitä? Minä en ehkä osta näitä. Ihan tosi! Sävyt olivat kyllä aivan ihanat ja todella upeat, mutta en vain usko, että minulla olisi näille käyttöä. Extase Pinks on liian pinkkiä ja violettia, Mystic Smokys puolestaan ihan liian smoky minun makuuni. Ja vaikka nämä eivät olekaan iridescentejä, ovat nämä kyllä melko shimmerisiä (mikä ei toki minua itseäni häiritse).

Mitä ihmettä minulle on tapahtunut? Onkohan minulle vahingossa kasvanut aivot? Tuskin mitään niin radikaalia kuitenkaan, mutta jokin on selkeästi muuttunut. Tätäkö se aikuistuminen teettää?

REN teki temput

Olen muutamaan kertaan jo päässyt testaamaan joitakin REN:in tuotteita ja nyt saan jälleen kasvattaa kokemuksiani kahdella tuotteella:



Tällä kertaa sain kokeiluun sarjan Moroccan Rose Otto Body Washin ja Damask Rose Ramnose Biosaccharide Body Creamin (niin, miksi turhaan suosia yksinkertaisia tuotenimiä, jokuhan voisi vaikka muistaa ne...).

Aiemmat kokemukseni sarjan tuotteista ovat olleet todella mieluisia, joten otan nämä kaverit innolla kokeiluun. Ja koska purkit ovat pieniä, pääsette varmasti pikapuoliin kuulemaan näistä kokemuksia!

Mielelläni kuitenkin kuulisin teidän kokemuksianne näistä, mikäli niitä joltakin löytyy!

REN:in tuotteista tuli muuten mieleeni yksi mainitsemisen arvoinen asia.

Nuo omat näytekokoiset tuotteeni ovat pakattuja ihan normaaleihin pieniin pakkauksiin, mutta REN:in puhdistustuotteet, kuorinta, suihkugeelit ja vartalovoiteet on kaikki pakattu näihin mielettömiin mötiköihin:

Pakkaukset ovat kookkaita ja ehdottomasti hyvin epäkäytännöllisiä jos ajattelee, että tahtoisi ottaa joskus tuotetta mukaan myös matkalle. Koska tuotteessa ei myöskään ole ylimääräisiä säilöntäaineita sen ilmatiiviin pakkaustavan vuoksi, ei minua ainakaan houkuttele siirtää sitä yhtään mihinkään pienempäänkään pakkaukseen. Eikö siis kuulostakin tylsältä jutulta?

Mutta ei huolta, sillä mistään tylsästä jutusta ei missään tapauksessa ole kyse! Näissä pakkauksissa on nimittäin pieni jippo:



Tuotetta suojaavan muovisen pullon voi nimittäin irroittaa...

...ja mukaan voi napata vain pelkän ilmatiiviin pehmeähkön pussin, pumpun ja korkin, eikä pakkaus enää viekään yhtään ylimääräistä tilaa, sillä nyt voit runnoa sen niin pieneen rakoon kuin vain tahdot! "Pussin" materiaali on kuitenkin tehty kestäväksi, eli ihan helpolla sitä ei voi saada rikki, vaikkei kotelo olisikaan sitä suojaamassa.

Eikö olekin ihan mielettömän kätevää? Ai että, kuinka minä rakastankaan näitä innovatiivisia keksintöjä!

(Ennen kuin alatte repimään omia REN:in pullojanne rikki katsokaa kuitenkin, että muovikotelon sisällä on tuotetta pussissa. Tuttuni tuhosi yhden voiteen, koska ei huomannut, että voiteet eivät ole pakattu samallalailla pusseihin vaan ainoastaan ilmatiiviisiin pakkauksiin, joiden sisäpohja nousee tuotteen kulumisen myötä...)

Ylipäätänsäkin olisi jälleen mukava kuulla teidän mahdollisia kokemuksianne REN:in tuotteista! Olen näitä jo muutamaan kertaan kysellytkin, mutta josko niitä olisi ehtinyt kertya lisää. Allekirjoittaneen sydämenhän Hydra Calm Global Protection Day Cream ja Mayblossom & Konjac Balancing Moisturizer (josta olen itseasiassa tykännyt vielä paljon enemmän kuin mitä tuo postaus antaa ymmärtää) ovat vieneet ja sarjan Guerande Salt Exfoliating Body Balm on ehdottomasti taivaallisimpia koskaan kokeilemiani tuotteita!

Pahimpia heikkouksiani

Minulla on muutamia heikkouksia kosmetiikan saralla ja monet niistä ovatkin tulleet teille jo tutuiksi: Diorin viisikot, kynsilakat, huulimeikit...

Yksi pahimmista heikkouksistani ovat kuitenkin vartalovoiteet. Minä nyt vain satun rakastamaan niitä PALJON!

Blogiani ahkerasti seuranneet ovat varmasti saattaneet huomata, että vartalovoiteita on parin viimekuukauden aikana ilmestystynyt minulle jatkuvasti lisää. Niiden kanssa pääsin kyllä jo kertaalleen siihen unelmatilaan, että niitä oli vain yksi ainoa kappale, mutta jotenkin ne vain ovat vetäneet puoleensa ja niitä on vaan jatkuvasti siunaantunut minulle lisää...

Itseasiassa niitä on ilmestynyt syystä jos toisesta lisää niinkin paljon, että tilanne näyttää tällä hetkellä taas tältä:



Ja varsinaisten voiteiden lisäksihän on sitten vielä muutama ihonsävyn heleyttäjä:



Niin, sitä minäkin vaan mietin, että kuinka ihmeessä tässä on taas näin päässyt käymään... Olen kuitenkin iloinen siitä, että tuotteiden joukossa on vain ja ainoastaan minulle uusia tuttavuuksia (heleyttäjiä ja Biothermin vartalovoidetta lukuunottamatta), joten näitä on ihana testailla ja näillä on nautinnollista lutrailla.

Ja yhden uuden HG-tuotteenkin olen tainnut näiden joukosta löytää!

Ostin liian kevyiden emulsoiden takia kuivumaan päässeelle kroppani iholle Garnierin Hydralock vartalovoiteen jättipönikän ja voi pojat (ja tytöt ja mummot ja papat) kuinka rakastuinkaan tähän ja tämän vaikutukseen ihollani!



Parin viikon käytön jälkeen ihoni on sileämpi ja pehmeämpi kuin koskaan ja aivan ihanan kosteutettu. Voide on koostumukseltaan täyteläisemmän puolesta, muttei lähelläkään body buttereiden koostumusta kuitenkaan. Jos tykkäät kevyistä emulsioista, ei tämä ole sinun juttusi, mutta jos kuivempi ihosi tahtoo inasen enemmän rasvaisuutta, on tämä loistava tuote. Sen verran täyteläinen tämä kuitenkin on, että kuten toki muutenkin aina, tykkään rasvata ihoni illalla suihkun jälkeen yötä vasten.

Tuotteen tuoksu on melko kevyt ja neutraali, eli ei ota mitenkään nenään. Itse tykkään toki kaikista herkullisen tuoksuisista vartalovoiteista, mutta jatkuvassa käytössä nekin voisivat alkaa tympimään. Tätä voisin kyllä ehdottomasti käyttää vaikka kuinka monta purkkia ja palaan tähän vielä ehdottomasti myöhemmin!

Kokeilepa rasvata kroppasi päästä varpaisiin tällä viikon ajan ja takaan, että ihastut uuteen ihoosi! En todellakaan olisi uskonut voivani löytää HG-statuksen saavaa vartalovoidetta, mutta nyt on pakko julistaa se löytyneeksi. Garnierin Hydralock, olet aivan loistava!

Onko kukaan muu kokeillut tätä uutta suosikkiani?

Katso kenguru loikkaa...

Aussien Suomen valikoima kasvaa muutamalla tuotteella ja minäkin onnekas pääsin testaamaan pari sarjan uutuutta!

Uudet tuotteet ovat suomalaisittain sanottuna tukan säkkäryyttä vastaan. Kohderyhmänä näille tuotteille ovat siis säkkäräpäät, joiden tukka pörrööntyy ja takkuuntuu helposti. Ehkä hieman vastakohtainen kohderyhmä kun ajattelee omaa lähinnä liukkauteen taipuvaa suoraa, vain kevyesti (vääristä kohdista) taipuisaa tukkaani. No, minulla nämä sitten varmasti siloittavat ihan supertehokkaasti?



Tehohoitojen tuotelinjaan tuli uusi jäsen, kun 3 minute Miracle tuoteryhmään liittyi Frizz Remedy Deep Treatment. Toki minun on hieman huono tosiaan sileämpitukkaisena kommentoida tämän siloitustehoa, mutta sanonpahan vaan, että jos tämä ei kerran minunkaan tukkaani mitenkään erityisesti siloittanut, niin epäilen tämän siloituskykyä karheammassa tukassa.

Olen aiemmin kokeillut näistä kolmen minuutin tehohoidoista Reconstructor-version, joka sekin jätti tukkani hieman karheaksi. Itseasiassa näiden kahden lopputulos tukassani oli niin pelottavan samankaltainen, että päätin ihan verrata INCI-listoja:




Halusin kovasti tykätä Aussien tuotteista, mutta minulta meni vähän maku. Anteeksi karkea kielenkäyttöni, mutta mitä HITTOA, nämä kaksi pentelettä ovat sisällöltään 100% identtisiä! Ja juu, tiedän kyllä, että aineiden pitoisuudet voivat vaihdella, vaikka niiden järjestys olisikin sama, mutta jos näin pitkä inci on noin identtinen, niin kovin suurta heittoa aineosien välille ei kyllä ihan taatusti saada.

Sanonpahan tästä tuotteesta vaan, että on pirun ärsyttävää pistää markkinoille uusi tuote ja keksiä sille vain eri vaikutus. Jep, toinen korjaa hiusta ja toinen sitten taas siloittaa pörröisyyttä. Right. No joo, Englannin kosteassa ilmastossa tällaiselle tuotesarjalle on varmasti tilausta, mutta hey come on!

"We’re confident you’ll love the Aussie line-up. They’ve got great personality, you see."

Hah, löytääkö joku muu ironian tästä markkinointilauseesta? En minä nyt näitä ihan niin persoonallisiksi enää sanoisi.

No joo, alunperin ideanani oli siis verrata noita kahta omistamaani kolmen minuutin tehohoitoa, mutta taidan tosiaan jättää suuremman vertailun väliin...pointtini lienee tullut jo selväksi?

Olen ennenkin vertaillut Aussien inci-listoja ja niissä on kyllä oikeasti ollut eroja. Kun vaan saan käsiini tämän Frizz Miracle sarjan hoitoaineen ja shampoon voitte kuitenkin olla varmoja, että niiden incit pääsevät tarkkaan syyniin ja vertailuun. Jotain rajaa, kosmetiikkateollisuus!

Mutta palataan vielä niihin kahteen muuhun tuotteeseen.



Anti-Frizz Conditioning milk on mukava tukanselvittäjä, jota käytetään kuivaan tai kosteaan tukkaan. Siloittaa tukkaa kyllä hyvin, vaikkei sisältö olekaan ihan mielettömän hoitava. Jotain hoitotehoa tässäkin on kuitenkin mukana (lähinnä vain glyseriinin muodossa), mutta lähinnä tämä vain kiinnittää tukkaa kevyesti estäen sähköisyyttä ja pörröisyyttä. Eli tekee juuri sitä, mitä lupaakin. Ihan hyvä tuote siis, vaikkei mikään "conditioning milk" oikeastaan olekaan vaan enemmän muotoilutuote kevyellä, joustavalla pidolla.



Curl Definition + Soft Feeling Serum on hiuksia selvittävä seerumi, joka (kuten nämä seerumit aina) siloittaa tukkaa tehokkaasti silikonien voimalla. Minusta kunnollista siloitus- ja selvitystuotetta ei vaan ole olemassakaan ilman silikoneja, sanokoot silikonikammoiset mitä tahansa (toki öljyt vähentävät pörröisyyttä, mutta mielestäni lopputulos ei vaan ole sama). Ja kuten aina, on näiden seerumien kanssa vältettävä yliannostusta, sillä muuten tukka vain lähmiintyy. Tämän tuotteen tehosta haluaisin oikeasti kuulla pörröisemmässä, kiharassa tukassa, jollaiselle tämä on tarkoitettu! Omalle tukalleni tämä ainakin antoi mukavasti kiiltoa ja siloitusta.



Tällä hetkellä kotoani löytyvä Aussie-perhe näyttää tältä. Kokeilemiini shampoisiin olen ollut todella tyytyväinen, sillä tykkään vahvasti pesevistä shampoista. Hoitoainesuosikikseni on noussut entinen Real Volume, nykyinen Aussome Volume hoitoaine. Siloittaa ihanasti ja selvittää, muttei lätsäytä tukkaani liikaa. Aivan mainio tapaus ja tätä olenkin hehkuttanut teille jo ennenkin.

Luscious Long -linjasta olen kuullut kehuja ja tahtoisinkin päästä testaamaan vielä sen. Varsinkin linjan 3 minute miracle on ehdottomasti testattava, sillä se kuulemma siloittaa sarjan tehohoidoista parhaiten. Toivottavasti saan joskus kulutettua hoitoaineeni siihen pisteeseen, että pääsen jatkamaan Aussie-testailujani...

Tähän väliin olisi taas mukava kuulla teidän Aussie kokemuksianne mikäli niitä on kertynyt!

Tukkakriisejä

Rakkaat lukijani.

Aina välillä joku teistä toivoo minulta hiustutoriaaleja. Olen yrittänyt selittää teille, ettei hiustenlaitto todellakaan ole minun juttuni, mutta ihan vaan varmistaakseni, että asiani myös menee perille, päätin tehdä tämän postauksen.

Yleensähän homma menee jotakuinkin näin:



Saan päähäni kihartaa tukkani muotoiluraudallani ja pikavilkaisulla olenkin varsin tyytyväinen huolettoman oloiseen lopputulokseen.



Tuskastun kuitenkin huomattuani, että kauniit kiharani näyttävätkin kuitenkin itseasiassa hieman miltä sattuu.



Toisella puolella kasvoja möllöttääkin kauniin kiharan sijaan iso pökäle ja kiharoiden suuntaa ei ole taaskaan ajateltu loppuun saakka.



Turhaudun hieman lisää ja jopa ärsyynnynkin jonkun verran.



Viimeinen niitti on kun huomaan, etten edelleenkään osaa kihartaa hiusteni takaosaa.



Tässä vaiheessa päässä yleensä napsahtaa ja huudan jo täyttä kurkkua hiuksiani repien wannabe-insinöörin juostessa sohvan taakse piiloon peläten lentäviä hiusputiloita.

Trust me, minä olen siis se viimeinen henkilö, jolta tahdotte hiustenmuotoiluvinkkejä. Kalju setännekin osaisi auttaa paremmin.

Mutta hoitotuotteista minulla on kuitenkin useampi sananen sanottavanani ja huomisen postauksessa paljastan eräästä uutuustuotteesta teille varsin hhmm...mielenkiintoisen faktan!

Toivottavasti teiltä kuitenkin sujuu tukanlaitto tätä bloggaajaa paremmin!

Mukavaa viikonloppua ja onnistuneita tukkapäiviä toivottaa peruukkia harkitseva Virve.

PS. Tukkakriisin lisäksi koen jälleen nimikriisiä. Tai oikeastaan minulla ei taaskaan ole ongelmaa nimeni kanssa, vaan lähinnä muilla on.

Kun esittelin teille itseni nimellä mainitsin kommenttilaatikossa, että nimeni muistaminen tuottaa usein vaikeuksia ihmisille. Asia tuli taas todettua, kun juuri loppuviikosta sain kirjekuoren opiskeluihini liittyneeltä työharjoittelupaikalta. Kirje sisälsi työtodistuksen, ja tässä pieni ote siitä:



Hyvin kaunista ja imartelevaa palautetta ehdottomasti. Kiitos Virpi, että teit hyvää työtä työharjoitteluni aikana. Mutta hei, by the way, myös minä olin paikalla, miksei minua mainita?!

Kun esittäydyn uusille ihmisille ainoa hetki, jolloin he nimeni muistavat on, kun esittely on tapahtunut baarissa yön pikkutunneilla: "Ai Virve niinku Virve Rosti! Hei...laulas Sata salamaa jooko...?"

Kokeeko joku muu nimikriisiä välillä?