keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

Osaan minäkin elvyttää!

No niin, operaatio "Suuri kosteusvoiteiden vähennys" otti jälleen askeleen eteenpäin:



Cliniquen Moisture On-Linessa oli tosiaan enää vain rippeet jäljellä ja kuiva ihoni imaisi ne muutamassa viikossa itseensä ehdottomasti nauttien voiteen täyteläisestä koostumuksesta. Harmikseni tämäkin tuote on kuitenkin lopetettu enkä tosin ole edes missään vaiheessa kurkistanut tämän tuotteen sisältöä, sillä en ole koskaan omistanut tämän pahvipakkausta. No, hyvältä tämä kuitenkin tuntui tällä hetkellä kosteutusta, pehmennystä ja kosteuden haihtumisen estämistä vaativalla ihollani!

Seuraavan loppuunkuluneen suurikokoisen näytteen lasken jo tuotteeksi. Jälleen kerran kyse on (yllätys, yllätys) Lushin tuotteesta (joita tosiaan on viimeaikoina vilahdellut blogissani varsin tiheään)!



Sain Lushilta helmikuussa kokeiltavakseni näytteen Dream Creamista, mutta purkkia kerran tuoksutettuani en heti innostunut tarttumaan siihen. Tuoksu vaan oli jotenkin todella tylsä ja outo ja muistuttaa lähinnä ehkä jonkun kesällä kasvavan rikkaruohokukan tuoksua.

Kun sitten olin viimeviikolla Lohjalla lillumassa vedessä tunteja Meriturvan altaissa, koki paitsi jo valmiiksi kuiva kasvojeni iho myös vartaloni iho kauhunhetkiä kuivahtamalla pahan kerran. Sääret olivat todella kuivat eikä iho tuntunut enää yhtään sileältä. Ahkerana rasvaajana ja siten pehmeään ihoon tottuneena en ollenkaan pitänyt uudesta karheammasta ihostani.

Apuva, mikä avuksi?

Onneksi muistin tuon Dream Creamin näytteen ja kaikki voiteesta lukemani kehut. Nyt saatoin laittaa voiteen kyvyt ja lupaukset koetukselle todenteolla!



Käytin voidetta iltaisin vartaloni iholla ja vain muutamassa päivässä ihoni oli aivan ihastuttavan pehmeä! Jopa pehmeämpi, kuin ennen altaissa lillumista! Tämä tosiaankin lunasti lupauksensa ja voin todellakin suositella tätä jokaiselle, jonka vartalon iho kiljuu pelastusta. Kasvoillekin tätä voisi kuulemma käyttää, mutta itse tyydyin elvyttämään tällä vartaloni ja kasvoilleni käytin sitten muita hyviksi havaitsemiani tuotteita.

Tässä vielä INCI Lushin sivuilta kopioituna: Kauramaito (Avena sativa), ruusuvesi (Rosa centifolia), kylmäpuristettu oliiviöljy (Olea europaea), kaakaovoi (Theobroma cacao), glyseroli (glycerine), steariinihappo (stearic acid), triethanolamine, bentsoehartsitinktuura (Styrax benzoin), ruusu absolute (Rosa damascena), kamomillaöljy (Anthemis nobilis), teepuuöljy (Melaleuca alternifolia), laventeliöljy (Lavandula augustifolia), cetearyl alcohol, *geraniol, *limonene, *linalool, hajuste (parfum), methylparaben, propylparaben.
(*esiintyy luonnostaan eteerisissä öljyissä)

Onko tämä pelastaja kellekään tuttu tuote? En yhtään panisi pahakseni, jos moinen hengenpelastaja hengailisi jatkuvasti kaapissani aina valmiina elvyttämään ihoni!

Lopuksi vielä pieni lakkakuva.

Ystäväni oli ostanut alennusmyynnistä Make Up Storen kynsilakan sävyssä Maria sillä periaatteella, että joko se on kynsissä ihan mielettömän upea tai sitten aivan kamala. Hänestä se oli aivan kamala. Minusta se on kuitenkin niin kamala, että se on aivan upea:



Aivan mielettömän upea vaalea ja kalpea oliivin sävyinen lakka! Onneksi ystäväni piti tätä kamalan näköisenä, sillä hän tahtoi ehdottomasti lahjoittaa tämän minulle. Virve kiittää ja kumartaa, sillä tällaista outoutta kokoelmastani ei vielä löytynytkään!

Mitäs sanotte sävystä? Kamala vai upea?

tiistai 30. maaliskuuta 2010

Putki päällä

Minulla on ollut tässä kuussa ihan mieletön draivi päällä ja olen saanut kulutettua loppuun kuusi huulimeikkituotetta. Kyllä, kuusi!

Yksi loppuneista tuotteista huultenrajauskynä ja loput viisi ovat huulikiiltoja. Öhöm, olenkohan ollut hitusen ahkera, kysynpähän vaan?

Loppunut huultenrajauskynä oli Lumenen Berryfun huulikiiltokynän sävy 31 Kyyneleet:



Tykkäsin näiden kynien laadusta kovasti, sillä näitä voi käyttää joko pelkkänä huultenrajauksena tai sitten ihan koko huulilla huulimeikkinä ilman, että huulimeikki näyttää kuivalta tai raskaalta. Tällaista laatua saisi olla saatavilla enemmänkin, sillä tämä Lumenen kynäni oli lähes neljän vuoden takainen kausituote eikä sitä enää ole myynnissä.

Sitten niihin neljään loppuneeseen huulikiiltoon.

Ensinnäkin sain kulutettua loppuun MACin minikokoisen huulikiillon:



Kiilto oli laadultaan Lustreglass ja sävyltään Budding.



Tykkään Lusteglassien laadusta, sillä ne ovat juuri sopivan kevyesti tahmaisia, levittyvät huulille hyvin ja pysyvätkin vielä hyvin. Sivellinapplikaattorikin oli varsin toimiva. Voisin ehottomasti hankkia näitä lisää eri sävyisinä!

Toinen loppunut huulikiilto oli Natural Coden sävy 3 Soft Papaya:



Tämä oli ihana crememäinen persikkainen sävy, jossa ei ollut yhtään helmiäistä. Yksi suosikkejani Natural Coden kiilloista.



Kolmas loppunut huulikiilto oli myös Natural Codea, tällä kertaa sävy 9 Sheer Nougat:



Sheer nougat on aivan ihastuttava nudesävy ja myös minun suosikkejani Natural Coden kiilloista.



Kehun aina Natural Coden huulikiiltoja, koska ne ovat laadultaan aivan loistavia. Kosteuttavat, pysyvät hyvin, tuntuvat mukavilta huulilla, applikaattori on ihana, sävyt hyviä... Näitä ei vaan voi kehua liikaa.

Lumene, koskas saisimme lisää sävyjä? Kesäsävyt otettaisiin innolla kyllä vastaan ainakin täällä!

Neljäs loppunut huulikiilto oli puolestaan Diorin minikokoinen DiorAddict Ultra-Gloss Reflect huulikiillon sävyä 257 Organdi Pink:



Tästä minulla ei ole valitettavasti kuvaa huulillani, sillä minun piti käyttää viimeiset jämät annostelijan p0istamisen jälkeen siihen, että kuvaan kiillon huulillani, mutta tämä pirulainenpa vuoti loput kiillot ulos. Annostelija on siis syystäkin tuotteessa. Sävy oli kuitenkin todella kaunis, kevyt roosaan taittava pehmeä sävy.

Tämän sivellinosa ei ole ehkä ihan yhtä loistava kuin aiemmin mainitussa MACin huulikiillossa, mutta muuten tämä oli laadultaan kyllä hyvä. Sivellinosassa minua vaivasi se, että se raidotti huulikiiltoa hieman enkä esimerkiksi saanut huulirajaan siistiä jälkeä (ilman applikaattorin ulkonurkan vetämää paksumpaa viivaa) taputtelematta kiiltoa lopuksi sormellani.



Yksi olennainen osa Diorin huulikiiltoa on kuitenkin sen upea hylsy ja harmikseni tässä minikokoisessa yksilössä ei ollut käytetty Diorin tyylikästä muotoilua. Hyvä sävy ja loistava pysyvyys kuitenkin korvasivat sen. Ja täytyy muuten sanoa, että tämä "minikoko" oli todella reilun kokoinen, sillä tavaraa oli 4,5 ml, kun Diorin normaalikokoisissa kiilloissa on 6 ml!

Nämä Diorin huulikiillothan muuten uudistuvat tässä keväällä, eli uutta versiota on tulossa!

Viides loppunut huulikiilto oli MAC:in Lipglass sävyssä My Dear:



Tämänkin laadusta tykkäsin kovasti. Tämä oli hieman vahamaisempi ja jäykempi koostumukseltaan Lustreglasseihin verrattuna pysyi huulilla todella hyvin. Kiilto pehmitti ihanasti huuliani ja sävykin oli kaunis. (Kyseinen sävy oli muuten ilmeisesti myynnissä vain Adoring Carmine Collectionin Neutral Lips -setissä mm. Soft Lipsin kanssa.)



Tämä(kin) vahvisti ehdottomasi ajatustani siitä, että minun on pakko tutustua MAC:in huulimeikkeihin lisää! Tämänkin laatu oli niin ihana huulilla, että tahdon kokeilla muitakin herkullisia sävyjä samasta laadusta. (Tosin Underagen kaltaisia nudesävyjä välttelen tästä laadusta, sillä Underage ei asettunut huulilleni kovinkaan nätisti tai tasaisen siististi.)

Olen tosiaan ollut todella ahkera näiden huulimeikkien kanssa. (Syytä kyllä ollakin, jos tahdon niiden määrän vähenevän tänävuonna alle kahteenkymmeneen...) Toivottavasti loppuvuosi sujuu yhtä hyvällä tahdilla!

maanantai 29. maaliskuuta 2010

Virven ja Uusiksen yhteinen rakkaus

Mitä yhteistä on minulla ja Markku Uusipaavalniemellä?
-We both love curling!

Tämä huono vitsi toimi pohjustuksena yhdelle uudelle rakkaudelleni kosmeettisten vempainten maailmassa.

Sopivan ripsentaivuttimen etsiminen on todella, todella haastavaa. Niin hastavaa, etten ole vielä koskaan ennen löytänyt tavallista taivutinta, joka kykenisi nappaamaan rautojensa ja kumiensa väliin ihan kaikki ripseni, niin ulko- kuin sisänurkankin haituvat. On niin tuuripeliä, ostaako oman silmänsä muodolle sopivan taivuttimen. Toisten silmiin menevät lähes kaikki taivuttimet ja toisten silmiin vaan eivät mitkään. Itse kuulun jälkimmäiseen kategoriaan.

Nyt olen kuitenkin ensimmäistä kertaa elämässäni löytänyt juuri minun silmilleni sopivan mallin. Takana on kokeilua pitkälle yli toisellakymmenellä erilaisella taivuttimella (aina halpiksista Shu Uemuriin), mutta yksikään aiemmin löytämäni ei ole kyennyt taivuttamaan kaikkia ripsiäni. Luottotuotteeni on tähän asti ollut osaripsientaivutin, jolla olen pienissä erissä taivutellut ripsiäni hieman hitaalla tahdilla, mutta tämä uusi kaverini taivuttaa ripseni parilla painalluksella. Upeaa!

Siis ihan tosi, jokaisen ripseni sisänurkasta ulkonurkkaan asti ja erityisesti nuo ulkonurkan itsepäiset haituvat, jotka eivät koskaan taivu mihinkään ja joihin ei edes pääse koskaan tavallisella taivuttimella käsiksikään (ja joiden taivutteluun osaripsentaivuttimillanikin on mennyt pitkä tovi)! Eikä taivuttimella tarvinnut taiteilla niin, että lopulta silmän sisänurkan, ulkonurkan tai silmäluomen ihoa oli kivuliaasti raudan ja kumin välissä!

Sitäpaitsi en ole koskaan saanut tällä tehtyä yhtään jyrkkiä kulmia, vaan pelkkää kaunista kaarevuutta!

Voiko tämä olla totta? En ole koskaan kokenut tällaista taivutteluelämystä!



Jei! Vielä kun tämän lopputuloksen saisi tuuheana. Valitettavasti tämänhetkinen mascaravarastoni ei siihen kuitenkaan kykene, vaan tämä on paras mahdollinen tuuheusaste, jonka Max Factorin Masterpiece WP:llä ja Rubinsteinin Lash Queen Feline Exravaganzalla yhdessä saa aikaan. No, menettelee, kun kerran ripset kerrankin kaartuvat taivaisiin ja ripset ovat sentään olleet kuvassa taivutettuina jo 12 tuntia.

Minkä ihmevempaimen minä sitten olen saanut käsiini?



Taivutin on aasialainen Koji-merkkinen taivutin mallinumeroa 73. Tämä malli on kuulemma markkinoiden levein taivutin (34mm), mutta en nyt sitten kyllä tiedä, että minkä markkinoiden. Tämä ei nimittäin näyttänyt mitenkään radikaalisti leveämmältä vanhoihin taivuttimiini verrattuna, mutta tämä nyt vain sattui olemaan juuri täydellinen minun silmilleni.



Omani kalastin eBaysta parilla eurolla, mutta näitä myy mm. Sasa.

Sopiiko teidän silmienne malliin lähes mikä tahansa taivutin, vain onko jollakin muullakin ollut vaikeuksia löytää sitä täydellistä mallia?

Ja kun nyt sitten ripsistä alettiin puhumaan, niin puhutaan niistä sitten ihan kunnolla. Heitin nimittäin jälleen yhden ripsivärini roskiin.



Ostin laivalta joulun alla Cliniquen lämpimällä vedellä lähtevän High Impact Curling mascaran, sillä kokeilin sitä töissä heti sen tultua myyntiin ja ihastuin siihen silloin kovasti.



Mascaran kaarevassa harjassa piilee nimittäin salaisuus. Värimassa on tarkoitus harjata ripsiin kaaren ulkoreunalla ja sen jälkeen harjan kaareva "sisäosa" laitetaan ripsiä vasten silmän mallisesti ja sillä taivutetaan ripset kohti taivasta. Kun harjaa siis painetaan ripsiä vasten viidestä kymmeneen sekuntia, lukittuu taivutus ripsiin. Ja juuri noin minulle kävi, kun kokeilin mascaraa töissä. Ripseni kolahtelivat kulmaluihini koko päivän ja näyttivät melko upeilta. Lopputulos ei ollut mielettömän tuuhea, mutta ainakin mielettömän taivutettu. Rakastuin.

Harmi vaan, etten enää koskaan saanut moista lopputulosta ripsiini tuon yhden kerran jälkeen.

Kun ostin mascaran itselleni, oli massa alkuun aivan liian löysää ja paakutti ripsiäni kovasti enkä todellakaan saanut ripsiäni taipumaan mihinkään suuntaan. Kun mascaramassa sitten hieman asettui, en siltikään saanut sitä millään enää pelittämään ripsissäni. Ihan tosi, en todellakaan tahdo kulkea edes maitokauppaan tällaisilla ripsillä:



Ripset paakuilla, osa taipui ylöspäin ja osa ei todellakaan edes suunitellut taipuvansa. Loputkin taipuneet tosin laskeutuivat viimeistään parissa tunnissa. Ei todellakaan sellaista upeaa tulosta, jonka ensin sain.



Ihmetytti kyllä suuresti. Miksi ihmeessä tämä ei nyt sitten toiminutkaan? Mene ja tiedä, mutta useasta kokeilukerrasta huolimatta heitin tämän roskiin tähän sitten lopulta yhtään ihastumatta.



Joku muuten sanoi minulle, että tätä olisi ollut jotenkin erityisen hankala poistaa. Itse sain tämän kuitenkin ihan normaalisti pois ripsistä samalla lailla hieman sormilla auttaen kuin muidenkin lämpimällä vedellä lähtevien mascaroiden kanssa olen tottunut tekemään.

Onko joku muu kuitenkin ihastunut tähän?

Ja kun ripsistä nyt tosiaan lähdettiin urakalla puhumaan, niin näytän vielä yhden saamani tuliaisen:



Majolica Majorcan Lash Expander Frame Plus mascara on Aasiassa ilmeisesti todella suosittu tuote, joten testaan tämän mielenkiinnolla. Majolica Majorcahan on Shiseidolle kuuluva sarja, mutta selkeästi edullisempi kuin se Shiseidon, johon me suomalaiset olemme tottuneet.

Onko joku sattunut kokeilemaan tätä?

sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Puts puts, puti puts.

Viimeinen puhdistusmaitoni, eli Weledan manteli-linjan Almond Cleansing Lotion otti ja loppui:



Tämä oli varsin mukava perusputsari, joka teki puhdasta jälkeä, mutta hellävaraisesti. Iho tuntui käytön jälkeen puhtaalta, mutta pehmoiselta. Silmämeikinkin tällä sai myös tarvittaessa pois, mutta suosittelen siihen tarkoitukseen jatkuvassa käytössä aina erillistä tuotetta.

Käytin tätä itse Sensain puhdistusliinan kanssa, jonka kanssa tämä oli loistava pari, mutta kokeilin tämän myös ihan ilman liinaakiin ja tämä toimi hyvin niinkin. Varsin hyvä ja riittoisa tuote siis! Hintaa tällä on vajaat 20 euroa, mikä on mielestäni tästä ihan kohtuullinen hinta. (Tosin itselleni kelpaisivat halvemmatkin, mutta luonnonkosmetiikan puolella vaihtoehtoja on edullisemmissa varsin heikosti.)

Vanha puhdistusemulsio tosiaan loppui, mutta mihin minä olen sen jälkeen siirtynyt?



No tähän suloiseen vekkuliin! Tämä hymyilevä naperon nassu on nimeltään Baby Face ja kyseessä on Lushin puhdistuspala, joka on tarkoitettu meikin poistoon.

Tuotteen jujuna on, että se sulaa iholla öljyiksi (tai no, oikeastaan myös voiksi sisällön huomioonottaen). Palaa voi käyttää joko hieromalla sitä käsien välissä ja hieromalla sitten öljyisiä käsiä kasvoille tai hieromalla itse palaa kasvoille. Itse leikkasin palan neljään osaan ja käytän vaihdellen kumpaakin käyttötapaa.

Koska tämä tuote on koostumukseltaan öljyinen (ja sisältää tosiaan myös sheavoita ja avokadovoita), ei tämä liukene iholta vesipesulla yhtään mihinkään. Lush kehottaa poistamaan tämän lämpimällä vedellä ja puuvillatukolla, mutta itse puolestani liputan tässäkin yhteydessä yhden suosikkituotteeni (tai oikeastaan apuvälineen) puolesta: Sensain puhdistusliina on ehdottomasti paras ystäväsi tätä käyttäessä! Ihosta tulee palan avulla pehmeä ja kosteutettu, mutta liinan avulla tämän saa taatusti kunnolla myös pois iholta.

Puhdistuksen voisi toki lopettaa tähän, mutta itse tykkään jatkaa meikinpuhdistusta vielä ihonpuhdistuksella. Varsinkin nyt, kun olen löytänyt ihonpuhdistukseen uusia ja ihania tuotteita!

Iltaisin tosiaan pesen ensin silmämeikkini pois Lumenen vedenkestävälle silmämeikille tarkoitetulla poistoaineella, minkä jälkeen karkoitan loput meikistä kasvoiltani Lushin Baby Facella ja Sensain puhdistusliinalla. Baby Facea puolestaan seuraa tämä tapaus:



Tuote on Lushin Angels on bare skin, jonka on nimenomaan tarkoitettu ihonpuhdistukseen, ei meikin poistamiseen. Tuote näyttää näinkin veikeältä Lushin nettisivuilla:



Ja purkitettuna puolestaan tältä:



Koostumus on siis ehkä hieman samalainen, kun puuroituneessa couscousissa, jonka sekaan on heitelty jyväsiä (jotka ovat itseasiassa laventelin kukkia), minkä vuoksi tämä myös kuorii ihoa kevyesti. Ideana on, että tuotetta otetaan kämmenelle pieni nokare, sekoitetaan (tai no, minusta enneminkin muussataan...) se pienen vesitilkan kanssa ja hierotaan mössö kostutetulle ja meikistä puhtaalle kasvojen iholle. Lopuksi kasvot huuhdellaan vedellä puhtaiksi.

Tuotteen ideana on siis kuoria kasvoja kevyesti sekä ennenkaikkea poistaa mahdolliset puhdistustuotteen rippeet iholta. Olen tykännyt tästä kovasti Baby Facen käytön jälkeen, sillä ihoni on ihanan puhdas ja heleä sekä samalla kevyesti kuorittu kuitenkin ilman kiristävää tunnetta.

Toinen tällä hetkellä ahkerasti käyttämäni puhdistustuote on Lushin Aqua Marina:



Myös Aqua Marina on tarkoitettu ihonpuhdistukseen (eli ei jälleen kerran meikinpoistoon, vaikka toki kevyt meikkikin tällä varmasti lähtisi).

Aqua Marina on levärullan sisään käärittyä moussea, joka puhdistaa ihon tehokkaasti, mutta hellävaraisesti ihoa rauhottaen. Tämäkin tuote näyttää huomattavasti herkullisemmalta nettisivujen kuvassa kuin purkkiin survottuna:



Tuotteen tuoksu on samalla veikeän merellinen sekä saippuaisen puhdas ja vaikkei tämä ehkä näytäkään kovin kauniilta tuotteelta purkissa, on tämä silti todella ihanan tuntuinen sekä käsissä tuotetta ottaessa että kasvojen iholla tuotetta käyttäessä.

Tästäkin otetaan kämmenelle pieni nokare, joka mössätään tahnaksi veden kanssa ja tahnalla sitten puhdistetaan kasvot. Lopuksi iho huuhdellaan vedellä. Iho puhdistuu hyvin, muttei jää kiristäväksi vaan mukavan pehmeäksi ja rauhalliseksi. (Oma ihoni punoittaa tällä hetkellä helposti, mutta tämä ei ainakaan saa sitä punoittamaan yhtään.)

Tätä käytän tällä hetkellä yleensä aamuisin kasvojani puhdistaessa. Monet sanovat, että huuhtelevat aamulla kasvonsa vain vedellä tai pyyhkäisevät kasvovedellä, mutta itse tykkään puhdistaa ihon hyvin. Varsinkin nyt, kun kuorrutan ihon pinnan öisin melkoisilla voidekomboilla. Tuntuu mukavalta puhdistaa aamulla kasvoilta yönjäljiltä voidejämät ja hiki sekä mahdolliset irroneet ihosolut ja laittaa sitten uudet, päiväkäyttöön passelimmat voiteet puhtaalle iholle.

Sekä Angels on bare skin että Aqua marina säilyvät kumpikin hyvinä kolme kuukautta valmistuksesta, mikä on kyllä ihan riittävä aika, mikäli tuotteen ottaa aktiivikäyttöön. Lush on siitä ihana sarja, että se vähentää ehdottomasti purkkien jemmailua näiden lyhyehköjen käyttöaikojen kanssa, mikä on minulle ehdottomasti plussaa. Myös ajatus tuotteen tuoreudesta ja siitä, ettei sitä ole kyllästetty säilöntäaineilla on ehdottomasti minuun vetoava, vaikken mikään säilöntäaineiden välttelijä olekaan.

Täytyy muuten mainita vielä yksi erityisen ihana asia Lushin purkeissa.



Kaikissa purkeissa on tarra, jossa lukee tuotteen tehneen henkilön nimi sekä on henkilöstä piirroskuva. Ihana tietää, että tämänkin tuotteen teki juuri Monica 8.2.2010. Jotenkin vain niin suloinen yksityiskohta!

Onko joku muu innostunut Lushin (tai Weledan) putsareista?

PS. Ihoni huutaa ja kirkuu pelastusta! Pari koulutuspäivää altaissa lilluen, laivan kuivassa sisäilmassa oleskelu ja tulipalojen sammuttelu tekivät jo valmiiksi rottakuurin kuivattamalle iholleni todella paljon hallaa ja ihoni kuivahti ihan totaalisesti.

Toissapäivänä kuljin laivalla koko päivän pieni voidepurkki taskussa ja rasvasin kauttaaltaan hilseilevää kasvojeni ihoa tunnin välein. Eilen en voinut edes laittaa töihin minkäänlaista meikkipohjaa hilseilyn takia (enkä muutenkaan meikata ripsiväriä, kulmakynää ja tummien silmänalusten peittoa enempää telottuani hieman rannettanikin...) ja kävin reilun tunnin välein työpäivän aikana taputtelemassa kasvoilleni lisää kosteusvoidetta.

Kyllä osaa olla ihanaa mennä taas tänään töihin ah niin hehkeänä ja valmiina myymään meikkejä ja ihonhoitoa, kun itse näyttää suohirviöltä. "Juu, tätä mäkin käytän, tahtoisitko sinäkin ostaa?" Saa nähdä, monessako yössä saan ihoni hoidettua takaisin kuntoon.

lauantai 27. maaliskuuta 2010

Pää kuntoutuksessa

Lush-kokeiluni jatkuvat jälleen.

Yksi kokeilemistani Lushin tuotteista oli Rehab shampoo, josta sain näytteen.



Kuntouttava shampoo ainakin siinä mielessä, että pesuteho oli melkoinen. Kävisi siis minulla ainakin hyvin syväpuhdistavasta shampoosta, jonka avulla muotoilutuotteiden jämät ehdottomasti kyllä lähtivät pois. Pestessä tämä tuntuu jopa epäilyttävän pesevältä, mutta tukan kuivuttua tukkani ei kuitenkaan jäänyt ollenkaan karheaksi, vaan itseasiassa jopa kivan sileäksi.



Koostumus oli melko jännä: kuin tasaista ja paksuhkoa kiisseliä! Shampoo oli todella riittoisaa ja vaahtosi tukassa hyvin. Usein tykkään vaahdottaa tukan kahteen kertaan, mutta tämän kanssa riitti ehdottomasti yksi vaahdotus.

Tuoksu ei ollut minun nenääni niin herkku, kun monissa muissa Lusheissa, mutta ei mikään huonokaan kyllä. Hedelmäisyys yhdistettynä piparminttuun ja rosmariiniin ei kolahtanut täysillä, mutta toisaalta minä olenkin pehmeämpien tuoksujen ystävä.

Jatkuvaan käyttöön en tätä välttämättä ottaisi tujun pesevyytensä vuoksi, mutta kerran viikossa voisin hyvinkin pestä tällä tukkani oikein puhtaaksi. Toisin kuin syväpuhdistavat shampoot yleensä (mikä tämä ei siis virallisesti ole) ei tämä ei nimittäin tosiaan jätä tukkaa karkeaksi tukan kuivahdettua. Täytynee harkita pienen pullon ostoa (tosin ensin on kokeiltava kyllä muutkin sarjan shampoot läpi).

Toinen kokeilemani Lushin tukkatuote oli American Cream conditioner.



Jos olen Lushin palasaippuoiden kanssa harmitellut, ettei tuoksu pahemmin jää iholle suihkun jälkeen, niin tämän kanssa ei kyllä ole samoin. Tämä nimittäin tosiaan tuoksuu tukassa ja pitkään! Annoin hoitoaineen vaikuttaa aamulla tukassani noin kaksi minuuttia ja vielä illallakin tuoksu leijui nenääni. Älä siis osta, jos et alunperinkään tykkää tuoksusta! Onneksi tuoksu on kuitenkin varsin mukava.

Sitten siihen tehokkuuteen.

Otin tämän kokeiluun sellaisena aamuna, jona en ehtinyt muhittelemaan hoitoainetta tukassani. Levitin tämän tukkaani tosiaan noin kahdeksi minuutiksi ja tätä levittäessäni epäilin tämän siloittavuutta, sillä tukka ei tuntunut vielä minuutinkaan jälkeen kovin sileältä sitä sormilla haroessa. Pelotti hieman, millaisella tukalla joutuisin päiväni starttaamaan...

Mutta ihme tapahtui, kun lähdin huuhtomaan tukkaani. Siinä missä hyvin selvittävä hoitoaine yleensä selvittää tukan hyvin jo levittäessä, näytti tämä tekevän sen vasta huuhtoessa. Tukasta siis tuli pehmeä ja sileä, mutta ei mikään lättänä ollenkaan. Mutta ei mikään supersilikonisileä, sillä silikoneja tästä ei löydy. Tykästyin tähän, sillä tukka jäi mukavan ilmavaksi.

Suurin ja positiivisin yllätys tuli kuitenkin seuraavana aamuna. Tukkani on tällä hetkellä vielä siinä pituudessa, ettei se meinaa aamuisin oikein asettua ja latvat menevät yleensä ihan miten sattuu ja tukka on yleensä ihan lättänänä. Mutta oih, tukkanipa näyttikin todella hyvältä!

Tukka oli pehmeä, sileä, ilmava, tuuhea, asettui nätisti... enkä ollut vielä edes näyttänyt harjaa hiuksilleni! Hoitoaineen tuoksun saattoi vielä erottaa hiuksia tarkasti nuuhkimalla, mutta enää se ei leijaillut nenääni. Seuraava aamu oli tosiaan todella positiivinen yllätys!

Täytyy vielä tosin kokeilla tätä eripituisilla vaikutusajoilla ja useammilla käyttökerroilla. Jos tukkasi kuitenkin janoaa ihan superkosteutusta, pehmennystä ja siloitusta, ei tämä ehkä ole silloin paras mahdollinen tuote (L'orealin Nutri Gloss hakee vieläkin seuraajaa!), mutta varsin mukava kevyempi tapaus.

Seuraavaksi kokeiluun lähteekin sitten Coolaulin conditioner.

Oletteko te tykänneet Lushin shampoista ja hoitoaineista?

Lopuksi sitten vielä maininta siitä, kuinka pääsen vihdoin siirtymään uuteen kynsilakan pikakuivattajaan.



Piiitkään käyttämäni MavaDryn kaikki kappaleet ovat nyt viimeisin mukaan lukien loppuneet, joten pääsen ottamaan vertailuun Essien Good to go -pikakuivattajan. Toivottavasti tästä on haastamaan MavaDry!



Täytyy muuten vielä kertoa, että jostain syystä olen viimeaikoina ollut älyttömän ihastunut todella pliisuihin ja tylsiin lakkoihin, jotka ovat mielestäni jopa niin pliisuja, että ovat suorastaan ihastuttavan kamalia. Katsokaa nyt vaikka tätäkin:



Lakkana on Chanelin 451 Lily beige, joka on tylsääkin tylsempi beige lakka, jossa on pienen pientä glitteriä seassa. Kamala...tai oikeastaan kamalan viehättävä! Jotenkin vaan niin hirveän mummomainen sävy, mutta silti: Oih! (Olen silti kyllä ehdottomasti enemmän pinkkien lakkojen ystävä.)

Kuka tykkää nudeista?

perjantai 26. maaliskuuta 2010

Intensive rice-peptides mask

Taas yksi My Beauty Diaryn naamio kokeiltu!

Tällä kertaa kokeilin Intensive Rice-Peptides Maskin, jonka luvataan kosteuden lisäksi olevan myös pehmentävä, napakoittava ja muutenkin ikääntymisen merkkeihin vaikuttava tuote.



Tällä kertaa en hauskuuta teitä kuvalla kangasnaamiosta kasvoillani. Laitoin sen nimittäin kasvoilleni puoliltaöin ollessani yksin kotona, ja meinasin alkaa parkua, kun säikäytin itseni niin pahasti unohdettuani naamion olemassaolon ja vilkaistuani itseäni sivusilmällä peilistä puolihämärässä kylpyhuoneessa. Viimekertaista Hannibal Lecter -meininkiä yhtä ja tällä kertaa vielä pahempana, kun naamio meni jo ehkä vähän turhankin lähelle silmiä...

Miltä naamio sitten tällä kertaa tuntui?

Ikääntymisen merkeistä en nyt osaa niin kommentoida, mutta koska ihoni on tällä hetkellä superkuiva ja imee kaiken mahdollisen kosteuden itseensä tarviten reilusti pehmitystä, voin kyllä kommentoida naamion suorituskykyä sillä osa-alueella.

Naamio rauhoitti punoittavia ja heloittavia poskiani tehden poskien ihosta jopa ihastuttavan viileän tuntuisen. Kivaa vaihtelua, kun rottakuuri pistää ihoa kuumottamaan!

Hyvin kosteutettu iho itseasiassa tuntui kivan napakalta ja näytti heleältä naamion poiston jälkeen, joten voisin kuvitella tämän olevan varsin mukava naamio ennen juhlia tai sellaisina epätoivoisina aamuina kun tuntuu, ettei naamaa voi pelastaa enää mikään.

Naamio pisti vaikutusaikanaan silmäni muutamaan otteeseen kostumaan hieman, mutta ei onneksi kuitenkaan aiheuttanut mitään jatkuvaa efektiä. Opinpahan ainakin, että silmänympärykset on jatkossa hyvä välttää huolella (vaikken toki nytkään ihan kovin lähelle silmiä tätä laittanut).

Tässä vielä INCI kiinnostuneille:
Purified Water, 1,3-Butylene Glycol, Water cress Extract, Glycerine, Witch Hazel Extract, Algae Extract, Nanospheres, Aloe Extract, Propylene Glycol, Soy -Peptides, Rice-Peptides, Bladder wrack, Gentian Extract, Hyaluronic Acid , Arnica Extract, Bio-Active Silanols, Lemon Extract, Carbomer, Triethanolamine, Sodium Hydroxide, Xanthan Gum, Citric Acid, Methyl Paraben, Tween 20, Fragrance.

Tämäkin My Beauty Diaryn naamio oli siis hyvin mieleinen enkä yhtään ihmettele näiden suosiota!

Sitten vielä asiasta aivan toiseen.

En vain päässyt millään sinuiksi Diorin uusimman mascaran, Diorshow Extasen kanssa, joten se lähti pois laatikoistani pyörimästä.



Mascara on varmasti upean näköinen, jos ripsissä on valmiiksi jo hieman tuuheutta, mutta omat suht pitkät, mutta hentoiset ripseni eivät vaan kyenneet kannattelemaan tuon mascaran märän massan painoa. Massa klimppasi ripsiäni ja kuinka monena aamuna kirosinkaan sen alimpaan helvettiin sotkettuani harjalla yläluomeni ja silmämeikkini.! Parempi siis jättää tämä sellaisille, joiden ripset jaksavat tämän massaa kannatella. Itse olen hitusen kuivempien massojen ystävä ehdottomasti.

Toinen kätköistäni poistunut mascara oli Make Up Storen Max Lashes, josta löydät tarkempaa esittelyä täältä.



Mascaran erottelukyky parantui loppua kohti vain hitusen, mutta sellaista kaunista, siistiä ja eroteltua jälkeä tämä ei kyennyt minun ripsissäni tekemään missään vaiheessa elinkaartaan. En siis jää ikävöimään.

Kolmaskin mascara on kadonnut kätköistäni viimepäivien aikana, mutta siihen palaan tarkemmin lähitulevaisuudessa ihan kunnollisen esittelyn kera.

Mikä mascara teillä on tällä hetkellä aktiivisimmassa käytössä?

PS. Yksi hajuvesi muuten kului loppuun!



Pullo oli ainakin neljä vuotta vanha ja pelastin sen aikoinaan vanhalta työpaikaltani sen ollessa matkalla roskiin. Itse tuoksu ei ole oikeastaan millään lailla makuuni, mutta pinkki pullo sopi silloisen kylpyhuoneeni sisustukseen ja tein tuosta vessanraikastimen. Vessanraikastimia on ollut käytössä useita, mutta vihdoin ja viimein lähes neljän vuoden jälkeen tämäkin raikastin tosiaan kului loppuun. Tuoksukaan ei enää ollut ihan alkuperäinen, joten sopi senkin puolesta varsin hyvin vessatuoksuksi.



Seuraavaksi vessatuoksuksi päätyy YSL:n In Love Again. Myös tämä on aikoinaan pelastettu tämän ollessa matkalla roskakoriin ja olen todella vihainen itselleni siitä, että pihtailin tämän käytön kanssa. Tuote oli myynnissä vain rajoitetun ajan enkä tahtonut tuoksun ikinä loppuvan, joten en raaskinut käyttää sitä kuin harvakseltaan ja silloinkin säästeliäästi. Lopputulos oli tietysti, että tuoksu ehti muuttua, enkä enää missään tapauksessa suihkisi sitä muualle kuin vessan ilmaan. (Ja no, tuoksumakunikin on kyllä jo ehtinyt muuttua tämän jälkeen, eli vaikka tuoksua vielä saisikin, en sitä enää hankkisi.)

Lopuksi haluaisinkin tosiaan muistuttaa teitä tästä postauksesta. Jos siis omistatte jotain ihanaa, käyttäkää sitä! Käytettäväksi se on kuitenkin hankittu.

Katsotaan, koska saan loppumaan jonkun oikeasti käytössä olevan tuoksun. Veikkaan kyllä, ettei siihen ole enää kovin pitkä aika!

torstai 25. maaliskuuta 2010

Kadonneiden ripsien arvoitus ja puikkotarinoita

Olin jo useamman päivän ajan katsellut yläripsiäni hieman kauhuissani. Osa niistä näytti nimittäin katkenneen ja yhtäkkiä ripseni näyttivät lyhyiltä ja epäsiisteiltä nysiltä siitä huolimatta, että olin juuri sutinut niihin ripsiväriä.

Mitä ihmettä, pitäisiköhän ostaa joku ripsiravinne käyttöön?

Onneksi kuitenkin asetuin peilin eteen hyvässä valaistuksessa ja tutkailin tilannetta tarkemmin. Ripsieni kadonneet latvat nimittäin kyllä löytyivät, mutta käytössäni ollut Chanelin Exceptionel de Chanel -mascara oli vaan kuivahtanut sen verran, ettei sen harja enää levittänyt massaa ripsieni latvoihin asti. Ihan tosi, jännä tapaus!



Kuten varmasti arvaattekin, lensi mascara roskiin. Täältä voitte kuitenkin katsoa, miltä mascara parhaina päivinään ripsissäni näytti.

Sitten asiasta ihan toiseen, eli pienen pieniin hankintoihin.

Olen ollut varsin tyytyväinen itseni kanssa sopimaan kuukausirahajärjestelmään. Tykkään muutenkin ihan älyttömästi halpisshoppailusta ja on paljon mukavempaa seurata kosmetiikkaan kulutettua rahamäärää kun tuotteiden lukumäärää. (Itseasiassa kilomääränkin seuraaminen on varsin mielenkiintoista.)

Tähän mennessä maaliskuun 20 euron budjetistani oli siis kulunut yhteensä 11,30 euroa (kaksi Natural Coden kynsilakkaa ja yksi Doven antiperspirantti), joten rahaa oli vielä yllin kyllin jäljellä. Päätinkin siis tuhl...anteeksi investoida kolme euroa seuraaviin tuotteisiin:



Ole tarkka ja osta Pirkka.

Olin kuullut kehuja näistä Pirkan huulivoidepuikoista ja kun nimiksi oli annettu "Karpalo" ja "Mustikka", ei 1,50 euron kappalehinta tuntunut ollenkaan pahalta. Ei varsinkaan, kun inci oli kunnossa.

Kumpikin puikko on täynnä huulia pehmittäviä aineita, joten talvenkarheille huulille nämä ovat omiaan. Koostumus on mukavan pehmeä ja tuotetta irtoaa huulille suht helposti ja puikot tuntuvat huulilla todella mukavilta. Tuotteet ovat lähes identtisiä ihan pienillä INCI-eroilla. Suurin ero näissä on kuitenkin tämä:



Mustikkainen versio on huulilla täysin väritön.



Puikosta tulee kevyt kiilto, mutta tämä sopii myös miehille.



Karpalo-versiota en sitten välttämättä suosittele miehille. Tai ainakaan kaikille miehille. Tämä nimittäin antaa kevyen sävyn. Ei tosin yhtä hurjaa, miltä itse puikko näyttää.



Puikko antaa huulille kevyesti punertavaa väriä (jonka oikeaa sävyä oli muuten todella hankalaa vangita kuvaan). Juuri sopivasti punertavaa, muttei överisti. Ja jos vetoja ei vetele kuin muutaman hennon, on lopputulos tietysti kevyempi.

Oikein mahtavat käsilaukkutuotteet siis, vaikkei Pirkka-puikkojen esillekaivaminen olekaan kovin hohdokkaan näköistä... Itse nimittäin tykkään ehdottomasti kauniista hylsyistä ja pakkauksista ja katson aina hyvin tarkasti ja uteliaana, jos näen jonkun lähellä olevan ihmisen vetäisevän jonkun meikkituotteen esille. (Olen itseasiassa varsin hyvä tunnistamaan tuotteita nopean vilautuksen perusteella!) En nyt ylistä näitä kuitenkaan ihan supertuotteiksi, mutta ehdottomasti hintansa arvoisia!



Pirkka-tuotteiden joukosta löytyy itseasiassa yllättävän paljon hyviä löytöjä ja aion tulevaisuudessa testailla niitä enemmänkin. Näistä olen itseasiassa bongannut jopa paljon parempia sisältöjä kuin esim. X-tran tai Rainbown vastaavista, mutta Rainbow on viimeaikaisten bongailujeni perusteella kyllä loistava kakkonen.

Näiden halpistuotteiden jujunahan on se, että esim. Pirkka on vain valmistuttaja, ei valmistaja, eli tuotteen valmistetaan Pirkalle samoissa tehtaissa, missä muut valmistajat tekevät omia vastaavia tuotteita itselleen. Eli Pirkan hoitovoiteet voisivat ihan hyvin tulla todellisuudessa vaikkapa Erisanien kanssa samalta valmistuslinjalta ja Shampoot Simin shampoden kanssa samalta linjalta. (Nämä esimerkit olivat vain heittoja.) Jopa sisältö voi olla lähes identtistä jonkun toisen jo olemassa olevan tuotteen kanssa! Näin Pirkka pääsee halvalla valmistusprosessiensa kanssa ja tuotteita voidaan myydä edullisesti (toki mm. valtava myyntivolyymi ja olemattomat mainoskulut vaikuttavat myös hintaan).

Jälleen kerran näitä kosmetiikkateollisuuden (ja toki tässä tapauksessa monen muunkin alan) jänniä juttuja. Onkin aina mielenkiintoista kurkata, onko tuotteen valmistaja vai valmistuttaja joku tietty merkki, sillä näillä on huisi ero.

(Ja niin, nämä kyseiset huulirasvapuikot on muuten valmistettu Kroatiassa.)

Onko joku kokeillut näitä puikkoja?

(Kuukausirahasta on muuten nyt käytetty yhteensä 14,30 euroa.)