keskiviikko 31. elokuuta 2011

Suin päin suhteeseen

Jos minulta kysytään, on kauden coolein, viilein, ihkuin, mahtavin, upein ja täydellisin lakkasävy (jälleen kerran) Chanelin tekosia:



Chanelin syksyn lookin lakka 531 Péridot on jotain aivan mieletöntä!



Siis oh my good!!!



No joo, mitä minä tätä nyt turhaan huutamaan, näettehän te sen jo itsekin.



Tämähän on siis aivan uskomaton luomus!



Vihreäpohjainen lakka, jossa tietyssä valossa on aivan mielettömän upea kultaisen hehku ja samanlainen taitto, kuin öljyläikässä asfaltilla.



Tietyssä valossa tämä kuitenkin vieläpä kaiken lisäksi näyttää aivan siltä, kuin tämä olisi melkein foilatun näköinen.



Lakan metallinkultainen hehku tai muutkaan lakan upeat vivahteet eivät tule parhaiten esiin kuvissa, mutta muistakaa todellakin kurkistaa tämä lakka livenä, jos satutte kävelemään Chanelin telineen ohi!



Tämä on U-PE-A!!



Muita suin päin rakastuneita?



Aikooko joku muu ryhtyä suhteeseen tämän kanssa?

tiistai 30. elokuuta 2011

Dusthead?


Tähän väliin voisi olla sopiva hetki kertoa käyttökokemuksia edes yhdestä niistä. (Ihan kaikkia kun ei ole vielä edes kotiutettukaan Englannista.)



Charles Worthingtonin Balancing Act Salon Finish Dry shampoo tosiaankin teki puhdasta jälkeä tukassa imien kaiken rasvaisuuden tehokkaasti itseensä. Pullo oli söpön tyttömäisen värinen, mutta ei nyt mielestäni kuitenkaan millään lailla salonkimaisen ylellisen näköinen.



Positiivisuuteni kuitenkin loppuu tähän. Tämä ei nimittäin millään lailla ollut tumman tukan kuivashampoo, kuten vähemmän tarkkanäköisetkin voivat alla olevasta kuvasta huomata.



En koskaan suihkuta kuivashampoota suoraan jakauksen kohdalle vaan ainoastaan alempiin hiuskerroksiin (normaalisti jakaus siis toisella puolella päätä kuin mitä tässä kuvassa).



Minun täytyy kuitenkin myöntää, etten koskaan jaksa alkaa harjaamaan kuivashampoota pois. Suihkin sitä siis tyveen, hieron sormillani rasvaisuuden siihen ja annan tuotteen olla. Näin tukka tuntuu pysyvän puhtaana ja ilmavempana pidempään ja pöyhimisvaraakin on enemmän. Useimpien kuivashampoiden kanssa tämä toimii erittäin hyvin, mutta tämä tosiaankin vaati kovaa harjailua ja silti tyvi jäi hieman tuhkaisen väriseksi.



(Inhoan hiusharjojen pesua, mutta sitäkin enemmän inhoan sotkuisen näköisiä hiusharjoja, mistä johtuen en vaan tykkää sotkea niitä kuivashampoolla.)

Tummahiuksisena en investoisi tähän toiste, mutta eipä tämä tosiaan montaa euroa maksanutkaan. Vaaleahiuksiselle ja tehokkaasti rasvaisuutta imevää koostumusta hakevalle voisin tätä kuitenkin ehkä suositella, mutta heillekin vain, mikäli he jaksavat harjailla tuotteen aina pois hiuksista.



Onko joku muu kokeillut tätä muutaman punnan Bootsin (vai Superdrugsin?) löytöäni?
Entäpä harjaatteko te muut aina kuivashampoon pois?


maanantai 29. elokuuta 2011

Alennuskoodi Sokoksen verkkokauppaan

Vouhotan blogissani aina silloin tällöin kosmetiikan tilaamisesta ulkomailta, mutta kaikillahan ei tietenkään syystä tai toisesta ole mahdollisuutta tai halua siihen. Siksi onkin huippu kivaa, että sain käsiini koodin, jonka näppäilemällä kotimaista yritystä suosiva voi nyt saada -10% kosmetiikkaostoksistaan.




Sokoksella on jo jonkun aikaa ollut verkossa oma verkkokauppa ja nyt tuolta verkkokaupasta saisi tosiaan kymmenen prosenttia alennusta JA ilmaiset toimituskulut ostoksille, kun tilauksen yhteydessö näppäilee koodin SOKOSKAUNEUS.

Koodi on voimassa 29.8.-11.9. eli kipin kapin hyödyntämään etua!

Ostoksille pääset tosiaan vaikkapa tästä:



Oletteko asioineet aiemmin Sokoksen verkkokaupassa? Minkälaisia kokemuksia teillä on ollut?

sunnuntai 28. elokuuta 2011

Nude pictures!!!

Tiedän, että joukossanne on varmasti monia, jotka ovat harmissaan kuunnellut hehkutustani ihanan näköisistä palasaippuoista ja kironneet, etteivät itse syystä tai toisesta voi käyttää hajustettuja tuotteita.

Aiemmin esittelemieni Nakun ja Bobin lisäksi kotimaisella Soap Factorylla on onneksi vielä kolmaskin hajusteeton ja simppeli saippua! (Ja itseasiassa vielä neljäskin, sillä Soap Factoryllä on myös Suomi-saippua, jossa ei ole hajusteita eikä väriaineita.)

Tämän saippuan nimi on Nude.



Vaikka ihanat tuoksut ovatkin yksi suurimmista jutuista, joka minut palasaippuoiden pariin vetää, tykkään silti tästä hajusteettomastakin tapauksesta aivan mielettömästi.



Kuten olen ennenkin jo moneen otteeseen sanonut, olen innosta piukeana näiden Soap Factoryn saippuoiden INCI-listojen kanssa. Rypsiöljy, kookosrasva, vesi, manteliöljy, kaakaovoi ja risiiniöljy. Ja siinä se, koko INCI! Siis näitä kaikkia aineosiahan voisi vaikka pistää suuhunsa ja silti näistä on saatu tehtyä vaahtoava saippuapala! Minusta se on vaan ihan hemmetin coolia!



Tykkään Nudesta kovasti senkin vuoksi, että tämä on palana jotenkin ihanan tuntuinen. Pala on iholla sileä ja jotenkin kivan pehmeä, olematta silti niin pehmeä, että se kuluisi liian äkkiä loppuun (päin vastoin nämä palat tuntuvat vain kestävän ja kestävän).

Tämä pesee ihon hyvin puhtaaksi, mutta ei silti tunnu pitkässäkään käytössä mitenkään kuivattavalta. Ja mikäpä tässä kuivattaisikaan, kun INCI on täynnä rasvoja ja öljyjä. Tämä pala tosiaan myös vaahtoaa melko hyvin, mistä moni arvatenkin tykkää.

" Ei tuoksuja, ei värejä. Vain puhdasta saippuaa! Jos et voi tai halua käyttää hajustettuja saippuoita, tämä on sinun valintasi. Korkealaatuisia, ihoa helliviä öljyjä ja rasvoja. Se on siinä. Sopii myös kasvosaippuaksi."


Täytyy kyllä sanoa, että on hemmetinmoinen taitolaji osata tehdä näin simppeleistä raaka-aineista näin simppelin näköinen saippua ja saada minut vieläpä näin innostumaan siitä!

Kuinka moni teistä innostuu taidokkaasta pelaamisesta simppeleillä raaka-aineilla?



lauantai 27. elokuuta 2011

It's magnetic!

Kuten jo vähän aiemmin vilautinkin, sain äidiltäni ulkomaantuliaisina hieman kynsijuttuja.

Lempparijutuikseni ovat osoittautuneet magnettilakat ja uudet magneetit.



Magneettilakat ovat jo melko vanha juttu. Ensin Lancome ja sittemmin L'oreal toivat pari kolme vuotta sitten myyntiin kynsilakat, joiden mukana tuli magneetti, joka märän lakan päälle asetettuna siirteli lakan partikkeleita muodostaen kynsille tähtikuvion.



Innostuin noista lakoista silloin kovasti ja ostinkin kaikki värit itselleni, mutta sittemmin kyllästyin koko juttuun ja lakat jäivät pyörimään laatikkooni.



Nyt äitini kuitenkin toi minulle maailmalta yhden uuden magneettilakan ja kaksi uutta magneettia, joiden avulla saan tehtyä hieman erilaisia kuvioita.

Nyt saan nimittäin tehtyä kynsiini erilaisia raitoja!



Okei, pientä harjoittelua ja tekniikan hiomistahan tämä kyllä näin alkuun vaatii, mutta aika vekkuleilta nämä näyttävät.



Mieleeni tulisi monen monta muutakin kuviota, joita tahtoisin magneettilakoilla voitavan tehdä.



Innostuitteko te näistä?

perjantai 26. elokuuta 2011

The OLD one

Yhden antiperspirantin jämät ovat jälleen kuluneet loppuun ja tahtoisinkin tarinoida tästä teille hieman.



Nyt loppumisvuorossa oli Lancomen jo (minun näkökulmastani ainakin) pienen ikuisuuden myynnissä ollut Bocagen roll-on -versio. Jos olen oikein ymmärtänyt, on tämä dödö vanhempi kuin minä itse ja ollut markkinoilla aina vuodesta 1969 lähtien? (Ei tosin onneksi tämä oma kappaleeni kuitenkaan...)

Siis 42 vuotta!?!



Vuodesta toiseen Bocage vaan myy ja myy ja on suosittu. Tästä johtuen minunkin oli tietysti kokeiltava sitä ihan vaan selvittääkseni, missä sen suosio piilee. Voin jo kuitenkin kertoa, että ihan täysin se ei minulle selvinnyt.



Rinnastan Bocagen jotenkin Estee Lauderin Body Performancen antiperspiranttiin. Molemmissa on minun makuuni hieman liian pieni kuula (okei, Bocagessa on hieman isompi kuitenkin) ja tuoksu on jotenkin... noh, se alkaa tympiä jossain vaiheessa. Itseasiassa Bogace tuoksuu minusta jotenkin hieman vanhanaikaiselle. (Mikä nyt ei sinäänsä ole yllätys tuotteen myyntiintulovuoden huomioon ottaen...) Periaatteessa puhtaalle ja raikkaalle, mutta jotenkin silti äitini 80-luvun kosmetiikalle.



Bogacelle plussaa alkoholittomuudesta ja sitä kautta hellävaraisesta koostumuksesta, joka ei mielestäni pahemmin tahraillut (vaikkei täysin tahraamaton ollutkaan). Täytyy kuitenkin sanoa, että pidoltaan tämä ei ollut minulla yhtä toimiva kuin suosikkini Clarinsin roll-on tai sen perässä purjehtiva Biothermin antiperspirantti. Rankempina päivinä tämä nimittäin saattoi iltaa kohti pettää ihan hieman. Tai no, ei pahasti, mutta sen verran, että tämän tuoksu muuttui pieneen hikoiluun sekoitettuna hieman tympeäksi.



Huono maku minulle ei tästä tietenkään jäänyt suuhun (kainaloiden tuoksusta puhumattakaan), mutta minulle tämä ei ollut niitä tuotteita, joita ostaisin uudelleen tämän valtavasta suosiosta huolimatta.



Onko tämä kuitenkin jonkun teistä suosikkeja? Kuinka hyvin tämä on teillä toiminut? Ja osaako joku vahvistaa minulle tuon vuoden 1969?

torstai 25. elokuuta 2011

Sydän lyö yhdelle vanhukselle

Toisin kuin varmasti helposti voisi olettaa, en ole kova jemmailemaan vanhoja kosmetiikkatuotteita.

Minulle kosmetiikka on kulutustavaraa siinä missä ruokakin ja kun päiväykset paukkuvat, heitän sitä suosiolla roskiin. Tuotteen täytyy olla todella rakas, erikoinen tai edes jollain tapaa erityinen, jotta suostun jemmailemaan sitä vuositolkulla. Joskus puolestaan tuotteen hankintahinta on ollut sen verran suolainen, etten vaan millään raaski päästää tuotteesta irti mikäli tiedän, että tulen ennen pitkään kuitenkin käyttämään sen loppuun. Tosin oli hankintahinta ollut mikä tahansa, laitan tuotteen surutta eteenpäin, mikäli en itse käytä sitä.

Minulla on kuitenkin yksi (minun mittapuullani ainakin) melko vanha tuote, joka myyntihinta ei ole päätä huimannut ja joka ei ole millään lailla luksusta ja jonka parasta ennen -päiväyskin on kaiken kukkuraksi mennyt umpeen jo kaksi vuotta sitten, mutta jota en vaan tahdo vielä heittää pois.



Kyseessä on Anytimen vuonna 2006 valmistama Blush Power -poskipuna sävyssä 30 Heartbeat.



Parasta ennen 08/2009.


Tämä oli ensimmäisiä tuotteita, jotka sain itselleni kun vuonna 2006 aloitin kosmetiikan myymisen. Jollain muotoa tuotteella on siis myös tunnearvoa, koska tuosta ensimmäisestä työpaikastani koko kosmetiikkamyyjän urani on varsinaisesti lähtenyt kehittymään.



Heartbeat on persikkainen sävy, joka jättää ihon kauniin heleäksi ilman glitteriä tai suurempaa shimmeriä. Poskipuna taittaa valoa kauniisti ja sopii tällaiselle vaaleahipiäiselle, sillä siitä ei irtoa kerralla liikaa väriä.

Heartbeati oli pitkään laatikossani pölyttymässä, mutta otin sen keväällä aktiivikäyttöön ja nyt siitä onkin tullut hytissäni majaileva työposkipunani, joka pääsee lähes päivittäin käyttöön.



En usko, että tulen heittämään tätä pois ennen kuin tämä loppuu tai ainakin lopulta hajoaa. Periaatteessa puuterimaiset kosmetiikkatuotteet säilyvät hyvinä kahdesta kolmeen vuotta, mutta koska tämän koostumus on kunnossa ja käytän tuotetta vain poskipäille (eikä kyseessä ole vaikkapa silmämeikki), käytän tätä surutta vielä niin kauan, kunnes tämä siirtyy ajasta iäisyyteen.

Minulta löytyy kuitenkin vielä ainakin yksi tätäkin vanhempi kosmetiikkatuote, jota käytän vapaaviikoillani lähes päivittäin. Palaan siihen vielä myöhemmin!

Mikä on teidän vanhin kosmetiikkatuotteenne? Säilöttekö vanhaa kosmetiikkaa ihan vaan sen ostoarvon takia tai muista tunnesyistä?

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Käpy rikki

Uskotteko, että minua korpeaa kuin pientä oravaa, joka on hävittänyt käpynsä:



Se iki-ihana koko kesän ajan käyttämäni Lumenen uusi aurinkopuuteri sävyssä Intiaanikesä meni ja putosi minulta (suht korkealta) ja meni palasiksi. Aaargh!!!

Koska te olette viimeksi hajoittaneet jonkun teille rakkaaksi muodostuneen meikkituotteen?

tiistai 23. elokuuta 2011

Marja Tyrniltä terveisiä?

Esittelyssä oli aiemmin tässä kuussa Weledan Footbalm ja tänään jatketaan läheltä liippaavalla linjalla.

Tarvitsin nimittäin töihin käsivoiteenkin ja päädyin senkin suhteen Weledaan:



Weledan Hand Cream lupaa pehmentää ja suojata käsiä. Tuote sisältää paitsi sen nimessä mainittua tyrniöljyä myös mm. sessaminsiemenöljyä, mutta on silti yllättävän kevyt käsivoiteeksi.



Itseasiassa voiteen koostumus on melko ohut ja emulsiomainen ja nimeäisinkin tämän melkolailla täydelliseksi käsivoiteeksi päiväkäyttöön. Itseasiassa kaikkien toimistotyöntekijöiden pöydällä olisi syytä olla purkki tätä, sillä tämä tuntuu kyllä kosteuttavan kevyesti, mutta kuten jalkavoidekin, myös tämä imeytyy ihan parissa minuutissa oikeastaan täysin, vaikka tätä laittaisi kämmeniinkin (yleensä itse voitelen vain kädenselät, jos päivisin rasvailen käsiäni). Kädet eivät siis jää tämän jäljiltä yhtään lähmäisiksi tai tahmaisiksi!



Itse kaipaan yöksi jotain täyteläisempää käsivoidetta, mutta päiväkäytössä tämä on oikeastaan aivan täysi kymppi minun makuuni!



Onko teillä kokemuksia tästä? Käytättekö te käsivoidetta päivisin vai öisin vai molempina vuorokaudenaikoina?

maanantai 22. elokuuta 2011

Kiehl's?

Sain töistä kassillisen erään Suomeen rantautumaisillaan olevan kosmetiikkasarjan tuotteita:



Kiehl's on 160 vuotta vanha yhdysvaltalainen kosmetiikkasarja, jonka tuotteita monet ovat jaksaneet raahata Suomeen ulkomailta asti ihan vaan sarjan ympärillä pyörineen vouhotuksen takia.



Sarja on minulle tuttu lähinnä vain nimenä. Tiedän kyseessä olevan taas yhden L'orealin omistaman sarjan, mutta that's it. Olen yrittänyt tutkia pulloja ja nettiä ja keksiä jonkun kultaisen langan tähän juttuun, mutta en ole vaan millään keksinyt, mikä tästä sarjasta tekee niin hienon. Auttaisitteko?

Olisin kyllä ihan valmis taas rakastumaan, jos joku vaan kertoisi minulle, että miksi.



Pakkaukset ovat makuuni jotenkin... nooh, eivät nyt vaan ole ihan makuuni. Senkin olen tosin valmis sivuttamaan, mikäli näissä on joku hirveän hieno juttu.



Vaikka tykkään lukea pakkaustekstejä, on niitä näissä jotenkin ihan vaan turhan paljon. Mutta ei sekään toki haittaa, mikäli nämä oikeasti toimivat mainiosti eivätkä tekstit ole vain pelkkiä korulauseita.



Jotkut INCI-listat ovat ihan ok, mutta mistään luonnonkosmetiikasta tai muustakaan erityisestä ei tässä kuitenkaan ole myöskään kyse. Sekin on toki ok, jos aineosat muuten vaan tekevät hyvää jälkeä. (Paitsi että joku luomu-linja Kiehl'siltä kuitenkin löytyy.)



Voisiko joku siis kertoa minulle, mikä Kiehl'sissä on se juttu, joka tekee sarjasta kaiken sen hypetyksen arvoisen, mitä olen siitä kuullut?

Käsittääkseni Kiehl's ei siis käytä rahaa mainostamiseen vaan satsaa rahansa myymälöihinsä ja näytteisiin ja luottaa, että suusta suuhun kulkeva kehu kyllä saavuttaa kaikki.



Kiehl's avasi tänään esimmäisen Suomen myymälänsä Helsinkin Kämp Galleriaan. Oletteko odottaneet liikkeen avaamista innolla? Ehtikö joku jo käydä siellä? Kuinka moni aikoo käydä kurkistamassa myymälän?