sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Olia

Paitsi että huomaan usein olevani henkisesti blondi, olen sitä myös fyysisesti.
 

Tummat kiehkurani ovat peräisin suoraan hiusväripaketista ja vaikka aika ajoin haikailenkin omien vaaleiden kutrieni perään, pitäydyn silti tummissa. Tunnen oloni niissä kotoisimmaksi ja koska näin pitkään tummennettua hiuspehkoa ei ainakaan vielä nykyteknologialla saa sormia napsauttamalla kerralla blondiksi, olen tyytynyt pysymään tummana. (Mitä nyt aina välillä sorrun kokeilemaan vaalentamista ja palaan sitten takaisin tummaan kutrit oranssinkautta käyneinä ja kärsineinä.)


En ole varma, onko Garnierin uusi Olia-hiusväri jo villitys Suomessa, mutta täällä Lontoossa se on ainakin ollut kovasti esillä alkusyksystä lähtien.


Ammoniakiton, uuteen öljyteknologiaan perustuva hiusväri on ollut kuulemma kehityksen alla jo kolme vuotta ja sillä on 22 patenttia, eli kyseessä on täysin uudenlainen hiusväri ja koska värjään hiuksiani keskimäärin kerran kuussa, piti tämäkin villitys tietysti kokeilla.


Ensinnäkin paketin sisältö näytti minusta ihan poikkeukselisen tyylikkäältä. Valko-musta design oli hieno ja kehitepullon Diorin j'adormainen, öljypisaraa ilmeisesti imitoiva ulkonäkö vetosi myös minuun.


Myös se pieni seikka, että värihanskakin oli musta, toimi täydellisenä yksityiskohtana. Designissa oli todellakin onnistuttu.


Hoen aina kaikille, etteivät hiukseni ole mustat vaan tumman ruskeat (siinä on ero!) ja käytän siksi sävyä 3.0, joka on aina syvä tummanruskea ilman taittoa. Vaikka 3.0 on (lähes) aina 3.0 merkistä riippumatta, oli Garnier päättänyt nimetä sen Soft Blackiksi. No, nimetköön miten tahtovat, kunhan lopputulos olisi sama.


Itse hiusvärimassa  ei tosiaankaan haissut vahvasti oikeastaan millekään. Sävyä oli kuvattu kukkaisen suoksuvaksi, mutta jos en olisi lukenut asiasta, en olisi edes tajunnut värin oikestaan tuoksuneen pahemmin millekään. Siitä suuri plussa!




 Vaniljakastikkeelta näyttänyt värimassa oli hyvin levittyvää ja hiuksissa hyvin pysyvää.


Kehitepullon nokkakärjellä oli helppoa tursottaa väriä hiusosioihin ja väristä tulikin hiuksissa tasainen.


 Puolen tunnin vaikutusajan jälkeen hiukset oli yllättävän helppoa pestä puhtaiksi ja hiusten värikäsitelty tyvi tuntuikin poikkeuksellisen pehmeältä.

Siihen se positiivisuuteni tosin sitten loppuikin, sillä Garnierin tuote teki tukkaani jälleen garnierit.

Koska hiusteni oma väri on talvella noin 8-9 välimaastossa ja kesäisin auringon vaikutuksesta 9, on haastavaa löytää hiusväriä, joka jaksaisi tummentaa hiuksiani 5-6 astetta. Yleisesti olen todennut Schwarzkopfin värien kykenevän siihen L'orealin värejä paremmin ja jouduin toteamaan homman pitäneen tässäkin tapauksessa paikkansa.

 

L'orealilta tuleva Garnierin hiusväri ei tosiaan jaksanut tummentaa vaaleaa tyveäni miksikään "Soft Blackiksi" ja pelko liian tummasta tyvestä oli aiheeton. Tyvi jäi lähinnä neloseksi ja vaaleni siitä pikkuhiljaa parissa pesussa lähemmäs vitosta. Lisksi neutraaliksi tarkoitettu sävy näytti vaaleassa tyvessäni hyvin punertavalta, eli mustanruskea tukkani oli siis punaruskealla tyvellä varustettu. Punertavuutta oli hastavaa kuvata kameralle, mutta näette silti varmasti, kuinka tyvi on jo heti värjäyksen jälkeen selvästi muuta tukkaa vaaleampi.

Pidin hiusväristä muuten, mutta näin suuria värimuutoksia siitä ei ollut minun päähäni tekemään.

Oletteko te kokeilleet Oliaa?

14 kommenttia:

  1. Voikun kivat ulkomuodot pulloilla. Meillä oli aikoinaan äitini kanssa kinaa mun hiusväristä. Minulla on siis punaset hiukset olleet melkein 10 vuotta. 8-9w tarkemmin. 10-11 vuotiaana alotin ja nyt 18w. Äitini osti aina kuparin väristä mikä oli aina mielestäni liian ruskea. Aivan eri väri kuin punanen. Lopulta ostin itse aina värit ja nykyään kampaaja opiskelija kaveri värjää hiukseni. Punaset hiukset ollu siis niin kauan kuin muistan mutta olen miettinyt joskus jos värjäisin tumman ruskeaksi ( kaikilla näyttelijöillä joiden hiuksia ihailen niin on tumman ruskeat hiukset)

    VastaaPoista
  2. En oo testannut, mutta kun sulla on pisamia... Niin ootko ikinä kokeillut punaista/oranssia väriä? :D

    VastaaPoista
  3. ei ole suomessa vielä ainakaan mun silmiin osunut?
    Oon muuten itsekin huomannut ettei garnierin värit tartu niin hyvin kuin muut, vaikka pidän väriä päässä aina maksimi ajan... Värjään kanssa aina merkistä riippumatta kolmosella, ja garnierin värit eivät tosiaan tartu, vaikka oma värini ei ole mikään vaalea, vaan ruskehtavan maantienharmaa(tai jotain sinnepäin!)

    VastaaPoista
  4. Pakko kommentoida tuohon hiusten väriin: mulla on myös hyvin tummanruskeat hiukset ja saan jatkuvasti korjata asiaa (varsinkin miehille!), etteivät ne ole mustat vaan ruskeat! Luulisi jokaisen nyt näkevän eron goottimustissa ja tummanruskeissa hiuksissa, mutta ei...

    VastaaPoista
  5. Ainakaan eilen uutta hiusväriä ostaessani en vielä tuota uutta väriä hyllyistä löytänyt. Olen itse huomannut myös tuon Schwarzkopfin värien paremmuuden. Niin omassa päässä tummentaessani, että kaverini päässä hänen vaalentaessaan. Taidankin jatkossa pistää päähäni vain Schwarzkopfin värejä.

    VastaaPoista
  6. Itse sain yllättyä, kun parin kuukauden värjäämätöntä kasvustoani tarkastelin, että oma värini ei ollutkaan niin vaalea kuin muistin (ja mitä se aivan varmasti oli noin 10 vuotta sitten) vaan aika lähellä tummaaa. Joten, kun itsekin 3.0 vetäisin tyvikasvuni peittoon, ei eroa aiempaan juurikaan edes huomannut. Tai no, huomasi, mutta ei tarpeeksi. En haluaisi tummempaankaan siirtyä, kun hius tuppaa aina latvaa kohden tummumaan kun väriä kerrostuu. Punaisuudelta onneksi vältyttiin.

    :D

    P.S. Hauska lukea, kun joku kirjoittaa värisävyistä koodeilla. Monellekaan nämä eivät aukea, jos eivät itse värjää tai eivät numerokoodeja väripurkeissa tuijottele saatikka perehdy aiheeseen, mutta itselle nämä kolmoset, vitoset ja herratiesmitkä avaavat paljon enemmän kuin joku punakuparimahonkinenvaaleanruskeanmusta. ;)

    VastaaPoista
  7. Itse vaihdoin blondista tummahiuksiseksi perjantaina. Kokeilin Goldwellin vaahtomaista savytetta, ei tullut ihan tasaista jalkea. Pikkusen on outo olo...

    VastaaPoista
  8. aika jännä, että sulla toimii schwartzkopf paremmin kuin garnier! silloin kun värjäsin ns. taviksena (ennen kampaajakoulua) tukan ekaa kertaa mustaksi, tein sen schwartzkopfilla ja se haalistui parissa pesussa keskiruskeaksi. tyvi mulla on 7-8 luokkaa ja myös tyvi teki tätä vielä viime vuoden alussa, kun värjäilin schwartzkopfin väreillä mustaksi. sitten taas garnierin värit on aina tarttuneet kuin tauti ja pysyneet hyvänä mun tukassa, värisävystä riippumatta :D nykyään onkin sitten jotain vitosen luokkaa toi tukka, ja vaaleammaksi mennään. (kampaajaväreillä tietty) jotenkin tuntuu, että vielä jossain vaiheessa palaan takas mustaan, se on mun turvaväri :)

    VastaaPoista
  9. Luultavasti syy siihen, että Garnierin väristä ei tullut tarpeeksi tumma on se, että Ranskasta (Loreal, Garnier) kotoisin olevat värit jäävät tummissa vaaleammiksi ja vaaleissa tummemmiksi, kun verrataan vastaavaan Saksalaiseen (schwartzkopf) väriin, tietysti riippuen lähtötummuudesta ja kaikesta muusta mahdollisesta. :) Sen isommin postauksessa esiintyneestä väristä tietämättä uskon, että Lorealin INOA -ammattilaisväri on puristettu tällä kertaa kotiväripakettiin, joten periaatteessa ei mistään uudesta jutusta ole kyse; tämäkin ammattituote jollain tapaa vastaava/kopioiva tuote on vain saatettu tosiaan kotivärjääjien ulottuville. :)

    VastaaPoista
  10. Itse kun ennen värjäsin tukkaa punaiseksi, toimivat Schwartzkopfin punaiset parhaiten. Kerran menin ostamaan jotain Garnierin uutuusväriä, jossa piti mainoksen mukaan olla muistaakseni "aitoa väripigmenttiä" tai jotain vastaavaa. Punaista jauhetta siinä mainoksessa ainakin esiteltiin. No, minun tukkani se sitten heitti tummanruskeaksi, toki punaisella sävyllä. Pikkusen harmitti, kun olin ollut kirkkaamman/vaaleamman punaisen perässä, ja sen jälkeen pysyttelin Schwartzkopfissa. Kunnes lopetin vuosia sitten värjäämisen kokonaan.

    VastaaPoista
  11. Kuinka pitkään olet sitten värjännyt tukkaasi? Itse olen blondi ja värjäsin sitä mustaksi n. 8 vuotta ennen kuin ryhdyin vaalennusoperaatioon siinä kampaamossa, joka hommaan suostui (ensimmäinen eikä toinenkaan kampaamo suostunut). Maksoi n. 300 euroa + hoitotuotteet ja sain vaalean tukkani takaisin. Olihan se alussa keltainen, mutta käsittelykertoja olikin lopulta useita.

    VastaaPoista
  12. Täällä kirjoittaa myös yksi kampaaja. Itselläni hyvin vaaleat hiukset (niin vaaleat kuin voi olla), jotka värjäsin tummaksi (lopulta mustaksikin) saakka muutama vuosi sitten. Värjäilin hiuksiani aina Lorealin Creme Gloss KEVYTVÄREILLÄ ja tätä sinulle suosittelisinkin, eli kevytväri on usein helpommin tarttuva ja pysyvämpi kuin kestoväri, kun on kyseessä vaalea oma väri. Toinen neuvo on se, että värjää aina pelkkä tyvi (kerran pari vuodessa voi vetää latvaan saakka, jotta haalistuneen värin saa uudelleen "kiillotettua") ihan jo senkin vuoksi, jos joskus haluat vaalentaa ja jos haluat hiusten pysyvän hieman paremmassa kunnossa.

    Sitten tuohon vaalentamiseen. Sehän on jokaisen omasta hiuslaadusta ja alla olevista värikerroksista kiinni, miten vaalenee. Itse aloitin tämän oman värin takaisin saamis-projektin n. 1,5 vuotta sitten ja voin kertoa, että tosiaan kärsivällisyyttä vaatii. Eli pikkuhiljaa raitoja lisää ja lisää, tyviväriä samalla asteittain vaaleammaksi ja nyt olen ollut loppukesästä saakka kokonaan omalla tyvellä. Myönnän, ei ole kiva vielä, tällä hetkellä näyttää siltä, kuin olisi liukuväri päinvastaisena, eli vaaleasta tummempaa kohden, mutta kyllä se siitä. Ideana on siis se, että pystyn pitämään nämä omat lapaluiden alle ulottuvat hiukseni hyväkuntoisina, ilman sen radikaalimpia lyhennyksiä.

    -Siina-

    VastaaPoista
  13. Tässä minun kokemukseni: http://vapaallamielella.blogspot.fi/2013/04/omena-opettajalta.html

    VastaaPoista
  14. Oliassa sanotaan ettei kanntaisi värjätä kuin kaksi astetta omasta väristään!! Ei tietenkään se blondejasi värjää.. Mitä järkeä blondina edes värjätä mustaks

    VastaaPoista

Sanottavaa tai kysyttävää? Mietittävää tai kommentoitavaa? Pohdittavaa tai ajatettelun aihetta?