Booring feat. Tweez E. R. Man

Yksi kaikkein tylsimmistä kauneudenhoitorutiineista on minun mielestäni kulmien siistiminen.

Jotenkin se on vaan ihan uskomattoman tylsää!

Miksi Suomessa ei voi olla kuten esimerkiksi Englannissa, jossa pitkin ostoskeskuksia on käytävillä kulmakarvastudioita, joissa nypitään tai langataan kulmat kuosiin ilman ajanvarausta? Näitä kulmastudioita on myös tavaratalojen kosmetiikkapisteissä ja monet niistä kuuluvat jollekin tietylle merkille. Voit käydä niissä ohimennen vaikka kerran viikossa kun vaan mieleesi tulee, että kulmat voiskin taas trimmata ja kahvituntia on vielä hetki jäljellä!

Suomessa joudut erikseen suunnittelemaan aikatauluasi ja varaamaan ajan kosmetologille (tai joihinkin kosmetiikkamyymälöihin) nypityttääksesi kulmasi ja miettimään samalla, kuinka laiskana siellä sinua mahdetaankaan pitää, kun et itse jaksa edes paria karvaa nyppiä itseltäsi pois.

Koska kulmani kuitenkin kasvavat miten sattuu ja missä sattuu enkä asu Englannissa, on niiden siistimiseen käytettävä aina välillä aikaa ja kotoani löytyviä välineitä. Ja koska tosiaan inhoan tätä näpräämistä, pyrin tekemään homman mahdollisimman helpoksi.

Saanko esitellä, kaksi kulmakarvabestistäni:



Tweezermanin pinsetit (nämä ovat mini-versiot, töissä minulla on normaalikokoiset) ja Dependin kulmatrimmeri.

Omat kulmakarvani kasvavat puolivälistä alkaen lähes poikkeuksetta alaspäin tai ainakin sinnepäin taipuen. Tämän lisäksi ne myös kasvavat usein melko pitkiksi. (Tästä perinnöstä lienee kiittäminen edesmenneen isoisäni, jonka muistan partukäynnin yhteydessä aina leikkauttaneen kulmakarvansakin. Perintö, jonka olisin voinut olla ottamatta vastaan.)

Kulmakarvojani täytyy siis lyhentää ja trimmata aina silloin tällöin, jotta niissä pysyy edes jonkun näköinen muoto yllä. Perinteisin tapa on harjata karvoja ripsiharjalla ylöspäin ja saksia kynsisaksilla pisimmät karvanpäät pois. Ääh, ihan liikaa vaivaa, sanon minä!



Laiska ihminen tarvitsee laiskan ihmisen apuvälineet ja sellainen tämä kulmakarvatrimmeri nimenomaan on. Omani on ostettu aikoinaan Kicksistä, mutta vastaavia löytyy varmasti Anttilan, Sokoksen tai Stockmannin kosmetiikkaosastoilta.



Trimmeri toimii kuin hiustenleikkuukone, eli siinä on leikkaavan terän lisäksi kaksi kampaosaa, joiden avulla voi valikoida, kuinka pitkiä karvoista tahtoo.



Pidemmällä osalla karvat jäävät vielä melko pitkiksi, eli itse käytän lyhyempää päätä. Varsinkin kun tiedän, että karvani ovat kuitenkin taas kohta kasvaneet takaisin pituuteensa.



Pattereilla toimivaan aparaattiin kytketään virta päälle ja sitä liikutetaan vastakarvaa, joilloin se kampaa vaihtopäänsä piikkien väliin karvat ja saksii niiden kärjet pois jättäen jälkeensä lyhyemmät kulmakarvat.



Helppoa, näppärää ja ennenkaikkea nopeaa, eli juuri sitä, mitä minä inhokkirutiineitani suorittaessa vaadin.

Toinen tylsääkin tylsempi osio on itse ylimääräisten karvojen nyppiminen. Jestas, että se osaa olla tylsää! Yrität epätoivoisesti metsästää pinsettiesi kärkien väliin niitä värittömiä haituvia, jotka kyllä näkyvät, mutta joista on mahdotonta saada otetta ja kiroat muutenkin niitä pikimustilta näyttäviä kulmakarvjoen alkuja, jotka tahtoisit pois, mutta joista en vaan saa otetta. Jo pelkkä ajatus koko prosessistakin meinaa saada minussa aikaan kiukun!



Onneksi olen jo muutaman vuoden ajan ollut Tweezermanin pinsettien ylin ystävä, sillä ne löydettyäni eivät mitkään muut enää vaan ole tuntuneet miltään. Tai sanotaanko, ettei mistään muista enää ole vaan tuntunut olevan mihinkään.



Tweezermanin pinsettien ideana ovat niiden poikkeuksellisen ohuet ja terävät kärjet (joissa on muuten elinikäinen teroitustakuu), joiden ansiosta niillä on vaivatonta nyppiä ohuimmat ja hennoimmatkin haituvat sekä ne lyhyet tummat sänget, joista ei meinaa millään saada otetta normaalisti.

Tweezermanin pinsetit ovat taivaanlahja naisille enkä ollut koskaan ennen niiden kokeilua tiennyt, kuinka valtava ero pinseteissä voikaan olla ja luulin jopa jo omistavani hyvät pinsetit, mutta näihin tutustuttuani saatoin enää vaan nauraa vanhoille harhakuvitelmilleni. Tweezermanit niiden olla pitää!

Ensimmäiset Tweezermanini (Slant Tweezer) sain muutamia vuosia sitten niitä maahantuovalta Carpelan Cosmeticsilta ja uudemmat (Mini Slant Tweezer) ostin edelliseltä Englannin reissultani.

Myyntipaikkoja Suomessa voi tiedustella maahantuojalta (ja niitä saa jakaa muille kommenteissa). Lisäksi pinsetteihin pääsee helposti käsiksi esimerkiksi Strawberrynetin kautta tai Beautybayssa.

Mikä on teidän suhtautumisenne kulmakarvojen laittoon? Entäpä onko teillä siihen luottovälineitä? Löytyykö teiltä Tweezermanit?

Kuudes yhteenveto

Olen tällä vapaalla keskittynyt käyttämään loppuun tuotteita, joiden en missään tapauksessa olisi halunnut loppuvan.



Hyviä tuotteita tulee helposti säästeltyä eikä niiden vain tahdo loppuvan, mutta koska niistä tykkää paljon, ovat ne juuri niitä, joita on helppo käyttää loppuun.




Biothermin Beaurre de Levresin en olisi ikinä halunnut loppuvan. Enhän minä voi elää ilman tätä! Mutta niin se vain on, nyt on selvittävä hetki ilman. Aiempaa kehuskelua tuotteen ylivoimaisuudesta kuivilla huulillani löydät täältä.



En olisi myöskään halunnut, että IIIIIHANAN tuoksuinen Soap & Gloryn Girligo Spray-on Body Moisturizing Mistini loppuu. Onneksi minulla on vielä toinen minikoko ja yksi isompi koko jäljellä, sillä ilman tätä en tahtoisi enää elää. Tämän ihanasta tuoksusta löydät lisäinfoa täältä.



Harmikseni myös vallan mainio Doven klassinen deodorantti meni loppumaan. Tykkään tämän puhtaanraikkaasta tuoksusta ja tuotteesta ihan vaan muutenkin. Dödö piti hyvin ja toimi muutenkin mainiosti. Aiempi postaus tuotteesta täällä.

Loppuun kului myös yksi ikuisuustuote.



Tämä ikuisuustuote oli jo 3,5 vuotta vanha Schwarzkopfin Got2B Smooth 'n Chic Smoothing Lotion, josta olin jo pitkään ollut varma, ettei se loppuisi ikinä. Minulla ei siis ole tuotteesta mitään pahaa sanottavaa ja pidin siitä itseasiassa kovasti, sillä se tuoksui ihanalle ja pehmensi ja siloitti tukkaani. Se pirulainen vaan oli niin himskatin riittoisa, ettei sen kanssa meinannut tulla loppua koskaan! Voin suositella tuotetta, mutta oli minun makuuni aivan liian riittoisa (niin oudolta kuin se kuulostaakin).



Kaapeistani pääsi pois myös blogin kautta saamani Aussien Take The Heat Leave-In Spray, josta olenkin jo aiemminkin kirjoitellut. Tämä oli siis jo toinen käyttämäni kappale ja ajoi kyllä asiansa hiuksia siloittavana ja takkuja vähentävänä hiuksiin jätettävänä suihkeena, muttei ollut kuitenkaan hoitotehoiltaan niin mieletön, että hankkisin tätä lisää. Käytinkin tätä jatettävän hoitoaineen kanssa yhdessä, jolloin toinen tuote hoiti ja tämä siloitti ja avasi takkuja.



Kävin myös luonnonkosmetiikan puolella tekemässä kokeiluja. Weledan Wild Rose -linjan Smoothing Night Creamin minikoko rutistui tyhjäksi ja ehdin sen taipaleen aikana tykästyä siihen. Voide kosteutti ihoa ja jätti sen ihanan pehmeäksi, mutta ooi tarpeeksi täyteläinen makuuni.

Olen kuitenkin huomannut monen luonnonkosmetiikan voiteen kohdalla hauskan ilmiön: vaikka iho tuntuisi kasvoilla vielä rasvaiselta ja kiiltävältäkin voiteen jäljiltä, saattaa se samaan aikaan tuntua jotenkin kiristävältä. En tiedä, mistä tämä outo ilmiö johtuu, mutta tämänkin kanssa tapahtui sama. Nassu ei siis tunnu kaipaavan lisää voidetta, sillä vanhaakin lilluu vielä sen pinnalla, mutta samalla jotenkin tuntuu hieman kiristävä tunne, joka korostuu varsinkin otsan sivuilla. Outoa. Onko ilmiö tuttu kellekään muulle?



Lisäksi käytin vapaillani loppuun kuusi kokeiluuni saamaa Elizabeth Ardenin Ceramide Gold Ultra Restoratives -kapselia. Tämä oli ehdottomasti sellainen tuote, että se oli hyvä kokeilla kasvoille kunnolla ja ajatuksella. Olen joskus kokeillut näitä, mutta muistikuvani on ollut (sisällönkin kurkistamisen perusteella), että nämä olisivat olleet reilusti silikonisia, melkein kuin primeria muistuttavia kapseleita (kuten Lumenen vanhat C-vitamin -kapselit), jotka olisivat ehdottomasti parhaillaan päivällä meikin alla.

Väärin muistettu! Kapselit ovat enemmän juoksevan öljyisiä ja sopivat minun ihollani ainakin paremmin yökäyttöön. Sisällön perusteella kapselit epäilyttivät minua, mutta oma kuiva ihoni nautti niistä niin suuresti, että myyn näitä nykyään mielelläni muille ja käyttäisin itsekin enemmän kuin mielelläni näitä lisää. Jälleen tuli siis todistettua, miksi myyjien on niin tärkeää tehdä tuotekokeiluja jatkuvasti!



Käytin loppuun vapaillani myös toisenkin Soap & Gloryn tuotteen. The Fab Pore Hot Cloth Cleanserista olen postaillut aiemmin jo tarkempaa esittelyä, joka on luettavissa täältä.



Vaikka aiemmin myös puoliksi kiukkusin saamaani Lumenen edesmennyttä Lift Touch -puhdistusöljyä, jään ikävöimään tätä suuresti. Edullinen öljy oli niin täydellinen tuote iholleni, että meinasin alkaa pillittämään, kun purskautin pakkauksesta ulos sen viimeiset pisarat. Minulle jäi tuotteesta enää jäljelle matkakoko, joka sekin taatusti kuluu kesän aikana loppuun, loistava reissutuote kun on.



Käytin pois myös yhden suosikkituoksuni matkakoon. Biothermin Eau Pure on ollut ihanan raikas päivätuoksu ja kulkenut pienen muovipullonsa ansiosta näppärästä reissussa mukana ollen juuri sopivan naisellinen ja raikas kaikkiin tilanteisiin. Tästä tuoksusta tulossa hieman lisää juttua lähiaikoina.



Hiustuotteidenkin puolella kului loppuun edes jotain. Vastikään kehumani Cutrinin Colorism-linjan matkakokoinen shampoo nimittäin tyhjeni. Tämäkin jälleen harmikseni. Tästä ja saman linjan hoitoaineesta olikin juuri oma postaus.



Ja koska kaikki mahdollinen lasketaan manitsen myös, että erään hiusvärin mukana tullut tehohoitokin oli käytettävä loppuun, jotta paitsi tukka, myös matkalaukkuni nauttisi. Ihanaa tavaraa, miksei näitä myydä isompina, erillisinä pakkauksina!

Seitsemän isompaa tuotetta ja viisi vähän pienempää.

Hyvien tuotteiden loppuminen on tosiaan aina harmillista, sillä niitä tahtoisi säilöä piiitkään ja pitää aina kotona jemmassa, mutta koska minulla alkavat olla viime hetket käsillä omassa asunnossani ennen "kodittomaksi" jättäytymistä, on kaikesta mahdollisesta hankkiuduttava nyt vaan eroon. Ja hei, hyviä tuotteita on aina kivaa käyttää!

Toivottavasti seuraavassa työpassissa kuluu jälleen tuotteita oikein urakalla loppuun seuraavista vapaista puhumattakaan!

Sana on jälleen vapaa kommentoinnin suhteen koskien postauksessa esiintyneitä tuotteita tai sitten ihan mitä muuta kommentoimisen arvoista tahansa.

MY IDENTITY YOUTHFULLY ORIGINAL

Seppälä on tuonut valikoimiinsa uuden edullisen meikkisarjan nimeltään MIYO, jonka kaikki tuotteet maksavat alle viisi euroa.

Kaikkia sarjan tuotteita ei lanseerata yhtäaikaa, mutta niitä alkaa pikkuhiljaa tulla kevään aikana lisää.

Itse sain merkiltä kokeiluun mm. pari huulikiiltoa.



Kiss Me Lipgloss sävyssä Flirt on nätti vadelmanpunainen sävy. Olen itse kovasti tämäntyyppisten sävyjen perään, joten tykkäsin sävystä tietysti kovasti.



Kiilto ei tunnu huulilla yhtään paksulta tai tahmaiselta, mikä on varmasti monien mieleen. Kiilto ei toisaalta myöskään ole mikään erityisen kestävä, vaan lukeutuu mielestäni siihen edullisten peruskiiltojen kategoriaan.



Kiillossa on kevyesti shimmeriä mukana, mikä täytelöittää huulia optisesti. Huulet eivät kuitenkaan näytä millään lailla glitterisiltä yms. vaan ainoastaan "märän täyteläisiltä".



Tykkäsin sävystä ja lopputuloksesta, mutta hieman paksummat, tahmeammat ja sitä kautta kestävemmät huulikiillot ovat ehkä kuitenkin enemmän omaan makuuni.



Toinen saamani huulikiilto oli puolestaan tuubissa.



Candy Gloss -kiilto sävyssä Cute on tosiaan söpö vaalenpunapinkki sävy.



Kiillossa on huomattavasti enemmän metallinhohtoista shimmeriä kuin edellisessä kiillossa.



Tämäkään kiilto ei ole oikeastaan yhtään tahmainen ja tuoksuu tosiaan aivan karkille. (En tiedä yhtään, miksi minulle tuli mieleen tästä tuoksusta piparkakkukylän koristelu karkeilla joulun aikaan...)



MIYO Kiss Me Lipgloss

Itse olen enemmän applikaattorillisten kiiltojen ystävä kuin tuubikiiltojen, sillä tykkään vaan jotenkin enemmän applikaattoripään tarkasta levittyvyydestä.



Olen kuitenkin aina innoissani, kun Suomen markkinoille ilmestyy uusi kosmetiikkamerkki, joten tämäkin saa minut hieman hihkumaan hilpeydestä.

Oletteko te jo tutustuneet MIYO:n tuotteisiin Seppälöissä?



Omalta kohdaltani MIYO-kokeilut ovat jatkuneet myös merkin tuoksuvilla kynsilakoilla, joista on tulossa juttua myöhemmin!

Quickie

Pikainen ylistys parille mukavalle kotimaiselle hiustuotteelle.

Cutrinin värjättyjen hiusten Colorism-linjan pinkeissä pakkauksissa olevat shampoo ja hoitoaine ovat nimittäin olleet kovasti minulle mieleen.

Tuotteet ensinnäkin tuoksuvat ihanan esanssisen ja pistävän vadelmaiselle, mistä pidän itse paljon.



Linjan shampoo pesee tukan puhtaaksi ja ilmavaksi, mutta selvittää tukkaa hieman jättäen sen jo itsessään melko pehmeäksi.



Kyllä, shampoo sisältää ripauksen silikoneja, mutta itse en välttele niitä mitenkään erityisesti jos tuote ajaa asiansa niiden kanssa eivätkä ne edes ole INCI-listan kärkipäässä. (Jos tuotteessa olisi niitä minun makuuni liikaa, lätsäyttäisi jo pelkkä shampoo tukkani jättäen päänahan muutaman pesukerran jälkeen yhä likaisen tuntuiseksi.)



Myös linjan hoitoaine on ihana, sillä se siloittaa tukan ihanan kiiltäväksi ja sileäksi lyhyelläkin vaikutusajalla ilman, että tukka jää tämänkään jäljiltä liian lättänäksi lituskaksi.



Hoitoaineessakin on ripaus silikonia, mutta tuotteen teho ei perustu vain siihen. Itse itseasiassa tykkään, kun hoitoaineessa on hieman silikoneja, sillä tukkani kaipaa niitä pienissä määrin näyttääkseen paremmalta ja tuntuakseen sileämmältä.

Tykkään tästä kaksikosta suuresti ja jos minulla vaan olisi vähemmän hiustuotteita, hankkisin nämä varastoihini täysikokoisina.

(Kuvissa tuotteiden matkakoot, joita olen käyttänyt useampia reissatessani.)

Oletteko kokeilleet näitä?

PS. Joku kommenttipuolella tiesikin kertoa, että nämä löytyvät tarjouksesta Sokoksen hiustenhellimisviikoilta!

Tyhjennän asuntoni, koska...

Nyt voisi olla aika nostaa kissa pöydälle, kun niin moni on kuitenkin nähnyt sen huoneessa kiertelevän.

Kuten on käynyt ilmi, olen asunnoton kesän ajan, mutta mitäs kesän jälkeen?

Kyllä minä tiedän, että te olette jo pitkään tieneet, mitä kesän lopussa tapahtuu.

Kyllä te olette ihan oikein arvanneet.

Jep, minä muutan.

Muutan ihan kunnolla.


(Kuva täältä.)

Aivan, Lontooseen!




Kun kesällä valmistuva Englantilaistunut Herrasmieheni sai työtarjouksen Lontoosta, en ollut missään tapauksessa mitään muuta kuin kannustava asian suhteen. Lontoo on kaupunki, jonne olen yli kymmenen vuotta halunnut muuttaa edes hetkeksi ja kun syksyllä tuli lausuttua ääneen vaihtoehto, että muuttaisimme Lontooseen yhdessä, en ole enää mitään muuta sen koommin miettinytkään.



Olen aina halunnut kokea Lontoon asumalla siellä ja mikä olisikaan täydellisempi tapa päästä Lontoon tunnelmaan kuin saada kokea ja jakaa se yhdessä sen rakkaimman ihmisen kanssa!

Muutan siis elokuun lopulla Lontooseen.



Tulen kuitenkin yhä edelleen käymään nykyisessä työssäni, sillä kymmenen päivän työ- ja vapaarytmi mahdollistavat asumisen melko kaukanakin ja näin halpalentoyhtiöiden aikakaudella on taloudellisesti kannattavempaa pysyä nykyisessä työpaikassani kun vaihtaa vastaaviin hommiin Lontooseen. Sitäpaitsi olen muutenkin kotoisin lentokentän kulmilta, eli majoittajia löytyy tarvittaessa.



Voiko olla täydellisempää kosmetiikkafriikin elämää, kuin saada kokea jatkuvasti Lontoon, Helsingin ja Tukholman kosmetiikkatarjonta laivan ja lentokenttien tax free -myymälöillä höystettynä!

Takaan, että Lontoo-aiheisia postauksia tulee tipahtelemaan niin pitkin kesää kuin varmasti varsinkin syksyn tullen.



Mitäs sanotte?

Välikevennys miesmäisesti

Koska Englantilaistunut Herrasmieheni tosiaan asuu vielä toistaiseksi Englannissa, keskustelemme paljon tietokoneen välityksellä.

Intoillessani hänelle NeuLashin vaikutuksista meni keskustelu jotenkin näin:

Minä: Katso muru, kuinka paljon tuollakin tytöllä on ripset kasvaneet: (linkki)

Englantilaistunut Herrasmies: Katso muru, kuinka paljon tuolla penis kasvaisi:



Että näin.

Hetki lyö Kirkan sanoin

Koen parhaillaan valtavaa tavara-ahdistusta. Jälleen kerran. Tai oikeastaan yhä.

Asuntoni on nimittäin oltava tyhjennetty seuraavilla vapaillani.

Suureksi onnekseni asuntooni muuttaa tuttu tyyppi, jolle voin jättää sisustustavaroitani. Hän ilmoitti pitävänsä mielellään lamppuni, mattoni, peilini, sängyn patjani -ja toki myös meikkipakkini ja muunkin mahdollisen kosmetiikkaa liittyvän, mikäli satun niitä asuntooni jättämään... Muun tavaran olenkin sitten myynyt, jakanut ja lahjoittanut pois.

Silti tavaraa tuntuu yhä olevan paljon.



Kuinka mahdottomalta tuntuukaan yrittää mahduttaa koko elämänsä matkalaukkuihin, kun on ehtinyt asua kuusi vuotta poissa kotoa ja kerännyt ympärilleen kaiken, mitä omassa kodissaan asuva ihminen tarvitsee.



Vanhempieni luokse lähtee hieman tavaraa säilytykseen: Kolme laatikkoa kosmetiikkakirjoja ja yksi laatikko tyhjiä hajuvesipulloja sekä pari kosmetiikkataulua ja julistetta sekä muutama muu satunnainen esine, jotka tahdon säästää. Lisäksi laivan pienet hyttikaappini ovat lähinnä kosmetiikalla täytettyjä.

Tavaraa tuntuu silti olevan yhä liikaa.

Toisaalta on rankkaa sanoa niin monelle asialle heiheit, mutta toisaalta sen sanomisen tunne on niin vapauttava, ettei sitä vaan voi kuin tavoitella.

Vaikka en pääsekään täysin tavoitteeseeni siitä, että saisin omaisuuteni mahtumaan yhteen tai edes kahteen matkalaukkuun, olen silti kovasti menossa sitä kohti. Ehkä jo loppukesästä saan kaikki tavarani mahtumaan hyttiin ja matkalaukkuihin? (Lukuunottamatta vanhemmilleni säilytykseen menneitä muutamaa laatikkoa.)

Tavaranvähennysprojektini on opettanut minua miettimään jokaista kotiini tuomaa tavaraa ja lähes poikkeuksetta sanon kaikille uusille tavaroille ei. Olen löytänyt itsestäni kuin uuden persoonan ja se uusi persoona ei halua omistaa oikeastaan mitään.

Olin ennen pihi tavarahankinnoissani. En olisi ikinä maksanut kengistä toistasataa huivista nyt puhumattakaan. Ja jos joku olisi ehdottanut, että käyttäisin useamman satasen käsilaukkuun, olisin katsonut häntä kuin kahjoa. Miksi ihmeessä ostaa kallista kun halpaakin saa!

Projektini aikana ajatusmaailmani on kuitenkin muuttunut. Olen tajunnut, että kun maksan tavaroista enemmän, kohtelen niitä myös arvokkaammin. En ajattele kalliimpia kenkiäni kertakäyttökenkinä ja vaivaudun pitämään huolta hintavemmista vaatteistani säilyttämättä niitä missä sattuu ja miten sattuu. Enkä ennen kaikkea tahdo (tai edes voi) omistaa kerralla paljoa!

Nykyään minusta olisi paljon ihanampaa omistaa yhdet Guccin satojen eurojen loaferit sen sijaan, että omistaisin kahdettoista erilaiset Seppälän ja Hennesin tossut. Näitä kympin tai kahden tossuja en taatusti puhdistaisi säännöllisesti ja katsoisi niin tarkasti, mihin niissä astun, sillä kun niille tapahtuu jotain, voi ne aina heittää roskiin ja hankkia tilalle uudet. Neljänsadan euron kengistä pitää taatusti parempaa huolta ja kun niistä on maksanut itsensä kipeäksi, tulee niitä taatusti käytettyäkin. Ne eivät unohdu kaapin perälle, odota siellä kolmea vuotta ja päädy sitten kerran käytettyinä UFFin tai Fidan laatikkoon.

Kuten sanoin, tuntuu ajatus tavaroista luopumisesta hurjalta ja ehkäpä ennen kaikkea siksi, että se on nyt konkreettisesti tapahtunut hyvin suurilta määrin.



Jäljelle jäävä omaisuuteni on nimittäin pakattuna näihin laatikkoihin ja laukkuihin ja loppu löytyy laivalta hytistäni. Matkalaukut pitävät sisällään muun omaisuuteni Longchampin ison kassin kätkiessä kaiken kotoani löytyneen kosmetiikan ja pahvilaatikoiden pullistellessa halpoja kenkiä, jotka todennäköisesti hajoavat seuraavan vuoden sisään. Laatikoiden päällä olevia takkeja käytän vielä, joten niitä en pakannut.

Tässä vaiheessa siis mennään.

Tavaroideni päätukikohtana tulee olemaan vanhempieni asunto (aivan kuten minunkin), mutta käytännössä käyn siellä kesän aikana kääntymässä vain muutaman kerran.

Katsotaan sitten, mitä syksyllä tapahuu!

Juicy Couture -arvonnan voittajat

Blogissani oli käynnissä arvonta, jossa arvottiin kaksi Juicy Couturen ihanuutta.



Arvonta on sulkeutunut ja onnetar suosinut seuraavia lukijoitani:



Palkinnon numero kaksi, eli Juicy Couturen meikkipussin voitti Noora.



Palkinto numero yksi, eli Juicy Couturen laukku lähtee Shaqulle!

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille! Voittajille on lähetetty sähköpostia.

Lisää kivoja arvontoja tulossa lähiaikoina, eli käykäähän kurkkimassa!