Heitä se pois!

Kevät on vaihtunut jo kesään ja kosmetiikan kevätsiivous jäi kenties sinultakin suorittamatta?

Löytyykö sinulta kosmetiikkatuotteita, jotka eivät mielestäni välttämättä ole olleet sinulla niin kamalan kauaa, mutta tarkemmin asiaa miettiessäsi tajuat, että sama tuote on sittenkin saattanut pyöriä meikkipussissasi jo vuosia?

Miten olisi kosmetiikan kesäsiivous?

Käy läpi kosmetiikkatuotteesi ja mieti ajatuksella, mitä tahdot itselläsi säästää.

Jos ostit sen violetin huulipunan kolme vuotta sitten goottivuosinasi ja jemmaat sitä nyt meikkipussissasi toista vuotta ilman, että edes avaat sen korkkia, voisi se olla aika heittää menemään.

Tai se jo viimekesänä avattu ripsiväri. Myös sen voisi pikkuhiljaa viskata mäkeen.

Puhumattakaan siitä pari vuotta aukiolleesta silmänympärysvoiteesta.

Oletko joidenkin tuotteiden kohdalla kuitenkin epävarma siitä, kuinka vanha tuote on?



Ei hätää, ota käyttöösi tämä eräkoodinlukija: checkcosmetics.net

Linkin takaa löydät hyvin suuren määrän kosmetiikkasarjoja, joiden eräkoodeja koodikenttään näpyttelemällä saat selville, koska tuotteesi on valmistettu.



Kosmetiikkatuotteiden valmistuskoodien lukemisesta on ollut blogissani puhetta ennenkin ja löydät aiemman postauksen aiheesta tästä linkistä.

Pikaisena kertauksena vielä kosmetiikkatuotteiden säilyvyydestä:



Valmistuksen jälkeen enintään 30 kuukautta säilyviin tuotteisiin on merkittävä Parasta ennen -päiväys.



Yli 30 kuukautta säilyviin tuotteisiin on merkittävä, kuinka kauan ne säilyvät tuotteen avaamisen jälkeen. Tämä merkitään tuotteisiin tai niiden pakkauksiin pienellä avatun purkin kuvalla, jossa kerrotaan, kuinka monta kuukautta tuotteen koostumus valmistajan mukaan säilyy sellaisena, että sen käyttö on ihmisen terveydelle yhä turvallista.

Merkinnät vaihtelevat valmistajakohtaisesti, mutta tässä muutavia viitteellisiä aikoja:

-Ripsivärit: Aktiivikäytössä mascara alkaa usein osoittaa kuivumisen merkkejä kolmessa kuukaudessa (ellei koostumus ole todella juokseva), mutta viimeistään puolen vuoden jälkeen mascara olisi syytä heittää pois.

Käyn usein töissä keskustelua ihmisten kanssa siitä, että voivatko he käyttää mascaraansa pidempään, mikäli ovat käyttäneet sitä vain vähän. Vastaan, etten suosittele, sillä tuotteeseen on jo jokatapauksessa päässyt ilmaa ja pöpöjä.

-Silmämeikkikynät, nestemäiset rajauskynät: Näiden merkinnät ovat usein jotain kuuden kuukauden (nestemäiset tuotteet) ja parin vuoden (meikkikynät) välillä, mutta suosittelen miettimään tarkasti, kuinka vanhaa tuotetta tahtoo silmiinsä käyttää.

-Puuterit: Kahdesta jopa kolmeenkin vuotta.

-Meikkivoiteet: Vuodesta maksimissaan kahteen, mikäli pakkaus on ilmatiivis pumppupullo.

-Luomivärit: Pöpöt eivät pahemmin elä kuivassa, joten puuterimaiset tuotteet voivat säilyä useita vuosia hyvinä. Usein tuotteisiin on merkitty säilyvyysajaksi 1,5-3 vuotta.

-Kosteusvoiteet: Vuodesta kahteen riippuen pakkauksen ilmatiiviydestä. Aurinkosuojalliset, ei-ilmatiiviit pakkaukset saattavat menettää tuotteensa aurinkosuojatehoa pidemmällä aikavälillä.

-Vartalo- ja hiustuotteiden kohdalla säilyvyys voi olla usein pidempi pakkaustavasta riippuen ja kannattaakin tarkkailla vaan, onko tuotteen koostumuksessa tai tuoksussa tapahtunut muutosta.

Ennen tuotteen avaamista nämä "säilyy avattuna niin ja niin monta kuukautta" -merkinnällä varustetut tuotteet säilyvät jo ennen avaamista hyvinä usein muutamankin vuoden, jonka lisäksi sitten avattuina pakkauksessa esitetyn ajan verran.

Kuinka paljon teitä kiinnostaa, kauanko käytössänne olevat tuotteet ovat olleet avattuina ja kuinka kauan ne merkintöjen mukaan säilyvät?

PS. Moni kyselee minulta, heittelenkö vanhentuneita tuotteitani pois. Minulla eivät purkit pahemmin vanhene, sillä jos en itse aio ottaa tuotetta käyttöön lähituleivaisuudessa, laitan sen nopeasti kiertoon. Kun purkkimertani katsoo, löytyy minulta siis hyvin vähän minulla kauan olleita tuotteita eikä ainakaan sellaisia, jotka olisivat jo parhaat päivänsä nähneet.

How cool is that!

Tiedän, että joukossanne on varmasti niitä, jotka rakastavat jalkoja viilentäviä ja virkistäviä jalkavoiteita. Eikö olekin?

Minä en ehdottomastikaan kuulu niihin. Minä itseasiassa ihan suoraan sanottuna vihaan sitä viilentävän kylmää ja virkistävää tunnetta, jonka sitä tavoittelevat jalkavoiteet saavat aikaan.

Tykkään nimittäin laittaa jalkavoiteen jalkoihini juuri ennen nukkumaanmenoa ja antaa sen vaikuttaa niissä kaikessa rauhassa yön yli. Mutta kuinka vastenmielistä onkaan yrittää käpertyä peiton alle lämpimään, kun jaloissa tuntuu siltä, kuin niitä huljauttelisi jäävesisaavissa!

Kuten sanoin, en siis itse syty viilentäville ja virkistäville jalkavoiteille, mutta toisen tappiohan on usein toisen onni, joten tänään minäkin päätin julistaa omaa tappiotani jakaen ilonsanomaa niille, joiden ajatusmaailma ja käytönnön teot eivät mene yksiin omieni kanssa.



Sain nimittäin Lumenelta kokeiluuni merkin uudehkon Berry Refresh -vartalonhoitolinjan Virkistävän Jalkavoiteen, joka vähentää kuumotusta ja väsymystä jaloissa todellakin freesaten ne.

Voide on ehdottomasti omiaan niille, joiden jalkoja turvottaa ja kuumottaa ja joiden koivet kaipaavat virkistystä tuntuessaan tuhat kiloa painavilta. Voide nimittäin todellakin virkisti kinttujani!

Kyseessä voisikin siis olla ihanteellinen tuote niille seisomatyöläisille, joiden jo ennestään hankalaa oloa kesän kuumuus ei ainakaan yhtään helpota.



Pidin itse kuitenkin siitä, kuinka ihanan pehmeiksi kevyehkön tuntuinen voide jalkani teki. Itseasiassa työkaverini, jonka jalkoihin eivät kuulemma mitkään rasvat tunnu yleensä auttavan, ihastui voiteen kosteuttavaan ja pehmittävään vaikutukseen kovasti, joten mikäli viilentävä vaikutus ei karkoita sinua, suosittelen kokeilemaan tuotetta.

Iloisenväristä voidetuubia ei ole hinnallakaan pilattu, sillä tuubilla on hintaa vain 4,90 euroa.




Oletteko kokeilleet tätä?

Mikä on teidän suhtautumisenne viilentäviin ja virkistäviin jalkavoiteisiin?

Yhteenveto 0011

Jälleen ohitseni kiisi yksi vapaajakso töistä ja kyseessä olikin mitä luultavammin lähitulevaisuuden viimeinen sellainen, jonka vietin kokonaan Suomessa. Kymmenen Itämerellä Helsingin ja Tukholman väliä seilaamani päivän jälkeen lähdemme nimittäin Englantilaistuneen Herrasmieheni kanssa viikoksi sateisen ihanaan Englannin saarivaltioon lomailemaan ja juhlistamaan hänen valmistujaisiaan.

Tällä viimeisellä Suomessa vietetylla vapaajaksolla loppuun kuluivat nämä tuotteet:



Saalis ei ollut kovin mittava, mutta ihan kelvollinen silti.



Hiustuotteiden loppuminen on minulla aina juhlan paikka, joten hihkuin onnesta, kun minulla pitkään aktiiviköytössä ollut Aussien Dual Personality Aussome Volume + Conditioning Mousse henkäisi viimeiset pihahduksensa. Aiemmat kommenttini tuotteesta löytyvät täältä.



Toinenkin hiustuote kului loppuun: blogini kautta saamani kotimaisen Let Me Be -merkin värjätyille hiuksille tarkoitettu shampoo, joka loppumaisillaan olevan hoitoaineen kanssa ansaitsevat kuitenkin oman postauksensa, joka on tulossa lähiaikoina.



Kasvovoiteiden puoleta kulutin loppuun yhden suosikkini, eli Lumenen Arctic Aqua -linjan Syväkosteuttavan yövoiteen. Jaksan aina puhua tämän puolesta, sillä tämä todellakin kosteuttaa ihoa tehokkaasti tuntumatta liian rasvaiselta. Voide on loistava kosteuttaja oikeastaan kaikille ihotyypeille ja sydämeni tulee itkemään verta, mikäli tämä tuote joskus lopetetaan. Yksi aiempi kehupostaus linjan yövoiteesta ja 24H voiteesta löytyy täältä.

Tuttuun tapaan vapaajaksolla kului loppuun myös vartalovoiteita.



Lumenelta saamani uusi Berry Refresh -linjan Kosteuttava Vartaloemulsio osoittautui käytössä oikein mainioksi kosteuttajaksi, sillä vain 4,90 euroa maksava tuubi on pakattu täyteen loistavia, ihoa tehokkaasti kosteuttavia ja pehmittäviä aineosia. Tuotteen tuoksu on tuttu samanvärisestä lakkaa sisältävästä Vitamin C+ -ihonhoitolinjasta ja onkin minun nenääni ihan miellyttävä.

Suosittelen kokeilemaan!



Toinen loppuunkulutettu vartalovoide oli töistä lahjana saatu 50 millin kaunispurkkinen Especially Escada -tuoksun vartalovoide. Käytin voidetta lähinnä käsivarsiini hajuveden korvikkeena ja vaikka itse hajuvesi onkin mieleeni, ei se ehkä kuitenkaan ole oma päivittäinen tuoksuni. Näin vartalovoiteen muodossa tykkäsin tuoksusta kuitenkin kovasti ja pidän erityisesti siitä, kuinka vaatteetkin alkavat tuoksua pehmeästi tuoksulle tällaisen vartalovoiteen käytön jälkeen. Itse tuoksusta voi lukea postauksen täältä.

Koostumukseltaan vartalovoide oli melko peruskosteuttava ja jätti iholle ihanan heleän, muttei kuitenkaan vahvasti kimaltelevan pinnan.



Viimeinen täysikokoinen loppuunkulunut tuote oli papayan tuoksuinen Schollin Party Feet Beauty Cream -jalkavoide. Ostin voiteen Englannista, sillä sen sisältö näytti mukavalta enkä ollut törmännyt tuotteeseen Suomessa.



Jalkavoide onkin lupauksensa mukaisesti tehnyt jaloistani mukavan pehmeät ja kosteutetut, mutta ollut silti nopeasti iholle imeytyvä. Olen pitänyt niin tuotteet koostumuksesta kuin sen tehokkuudestakin, vaikkei tuote taidakaan ihan yltää Schollin Syväkosteuttavan jalkavoiteen tasolle.

Oikein mieluisa tuote joka tapauksessa, jota voisin käyttää lisääkin ja suositella muillekin.



Vartalotuotteiden puolelta käytin pois pyörimästä myös DKNY:n Be Delicious Fresh Blossom -tuoksun matkakokoisen suihkugeelin. Minulla on ollut näitä muutama ja tykkään kovasti tämän tuoksusta varsinkin suihkugeelin muodossa. Itse tuote on hellästi ihoa pesevää, vaalenpunaistan ja kimaltelevaa geeliä enkä yhtään panisi pahitteeksi, jos löytäisin tätä kätköistäni vielä jonkun tuubin.



Viimeinen loppunut tuote oli Sensain Sensai Silk Softening Lotion Moist matkakoossa. Tämä ihoa pehmittävä ja hoitava hoitovesi on enemmän mieleeni kuin Sensain Cellular Performance -linjan Lotion II Moist, sillä tämä tuntuu jotenkin täyteläisemmältä ja hoitavammalta ihollani.

Hoitoveden ideana on siis olla enemmän kuin vain pelkkä kasvovesi, eli se on ikäänkuin kosteusvoiteen alle tuleva kevyt seeruminomainen tuote, joka mm. auttaa päällelaitettavia voiteita imeytymään iholle paremmin. Hoitoveden kanssa myös kosteusvoidetta riittää pienempi määrä.

Pidin tuotteesta, mutta sen normaali hinta (60 € / 125 ml) hirvittää minua hieman.


Loppuunkuluneita tuotteita ei tällä vapaajaksolla tosiaan ollut kovin montaa, mutta onnekseni lähes kaikki olivat kuitenkin täysikokoisia. Onneksi töissä kuitenkin odottaa jälleen mukava loppuaan tekevä tuotearsenaali, joten sinnekin on taas mieluisaa palata!

We are perfectly fine

Lomaillessani Kreikassa en suomalaisena naisena voinut olla kiinnittämättä huomiota siihen, kuinka paljon varmemmin naiset etelässä intsensä kantoivat. Jatkuvaa hellettä ja lämpöä ja sitä kautta paljon vähäpukeisuutta.

Hetkinen, eikö sen pitäisi päin vastoin tarkoittaa juuri sitä, että maan tulisi olla täynnä ulkonäköään neuroottisesti miettiviä naisia?

Asiaa jonkun aikaa pohdittuani tajusin lopulta kulttuurieron syyn.

Suomessa kesäiset hellepäivät ovat vähissä ja suomalaiset ovat tottuneet verhoamaan itsensä vaatteiden alle. Siinä missä etelässä vaatteiden vähyys ja ihoa nuolevat vaatteet ja jopa paljas pinta ovat yleisempiä, ei sitä meillä pahemmin näe. Me suomalaisethan näemme tuota kaikkea lähinnä naistenlehdissä, mutta emme tosielämässä. Ja näin hommasta katoavat usein realiteetit.



Etelä-Euroopan lämpimän ilmaston maissa naiset (ja miehet) näkevät jatkuvasti vähäpukeisia naisia ja ymmärtävät, että on ihan normaalia ja hyväksyttävää, jos vatsa menee istuessa tai ihan vaan vaikka seisoessakin makkaralle tai että takapuolessa on hieman selluliittia ja reidet löllyvät kävellessä. Tai että polvissa on läskiä ja käsivarret löllyvät kämmeniä yhteen taputtaessa. Se on ihan normaalia, ja sitä näkee kaikkialla. Ja nuo kaikki naiset ovat silti upeita!

Suomessa nähdään todella harvoin ketään vähäpukeisena (jos ei peruskoulun päättöjuhlia ja niitä seuraavaa iltaa lasketa). Ja koska ketään ei yleensä nähdä vähäpukeisena, on kaikilla muilla tietysti pakko olla vaatteiden alle kätkettynä paljon parempi kroppa kuin mitä itsellään on. Tai ainakin suurimmalla osalla on. Tai ainakaan heillä ei varasti ole niitä samoja kiusallisia vikoja kuin mitä itsellä on.



Tiukkaa paitaa on noloa käyttää, koska kaikki näkevät juuri ne MINUN makkarani. Shortsit on kurjaa vetää jalkaan, koska MINUN polveni ovat varmasti paljon muiden polvia rumemmat. Ja siis jos kukaan ikinä uskaltaisi mennä Hietsuun stringibikineissä, naurettaisiin hänet varmasti kuoliaaksi ja pidettäisiin häntä ylpeänä ja itsestään liikoja luulevana ihmisenä, koska eihän se edes vaan voi olla ok olla niin sinut oman kroppansa kanssa että kehtaisi noin tehdä!

Katsokaapa ympärillenne, naiset. Aika harvalla naisella ihan tosi on täydellinen kroppa, mutta tekevätkö nämä meidän asettamiemme täydellisyyden normien ulkopuolelle asettuvat seikat näistä naisista jotenkin vähemmän viehättäviä?

Tuskin.



Miten siis olisi, jos tänä kesänä käyttäisimme niitä valkoisia housuja huoletta miettimättä, että näyttäisimme mustissa hoikemmilta? Tai vetäisimme ne bikinit rannalle päälle häpeilemättä? Emmekä välittäisi, jos meillä olisi muutama vatsamakkara?

Nämä asiat kun kiinnostavat loppujen lopuksi kuitenkin vain meitä itseämme. Meillä on vain yksi elämämä, ja kuinka paljon säästämmekään aikaa, kun lakkaamme miettimästä vartaloamme ja olemme suosiolla vaan siihen tyytyväisiä.

Sitä paitsi olemme upeita juuri tällaisina!

Hiuksia vahingoittamaton ponnari

Moni pitää hiuksiaan ponnarilla.

Monelle se on paras mahdollinen hätäkampaus. Moni joutuu pitämään hiuksia kiinni töiden tai urheilun vuoksi. Tai monen tukka ei vaan yksinkertaisesti tottele, joten ponnari on paras keino pitää se aisoissa.

Oli syy ponnarin jatkuvalle käytölle mikä tahansa, on lopputulos kuitenkin yleensä sama: hiuslenkki kuluttaa hiuksia ja jopa katkoo niitä.

Eikö olisikin kivaa käyttää hiuslenkkiä, joka ei kuluttaisi tai katkoisi hiuksia? Voiko sellaisia edes olla olemassa? Ja jos on, onko niiden pakko näyttää 80-luvun hiusdonitseilta? Ja pitävätkö ne sitten varmasti tukan kunnolla kiinni?

Minä sain ponnariongelmaani avun työkaverini ansiosta, joka toi Thaimaasta tuliaisia.



Tämä hassunnäköinen puhelinjohdon pätkä muistuttaa monia varmasti niistä kierteisistä kaulanauhoista, joissa avaimet lapsena kaulassa roikkuivat. Nyt tämä kierre on kuitenkin tarkoitettu hiuksiin.



Pehmeän silikoninen (?) lenkki venyy ja palautuu kasaan mennen helposti hiusten ympärille.



Lenkki nappaa hiukset väliinsä tiukasti, mutta hellävaraisesti ja lenkillä tehty ponnari pysyy tukassa loistavasti, vaikkei se ehkä näytäkään kovin napakalta.



Lenkki venyy käytössä, mutta palautuu ennalleen taas uutta käyttövuoroaan odotellessaan.



Ihan mieletön keksintö!



Värikäs lenkki on kyllä hauska, muttei paras vaihtoehto virallisempiin lookkeihin.



Mutta arvatkaapas, mitä ilokseni eräällä kauppareissullani huomasin? Cailap on tuonut nämä vekkulit ponnarit valikoimiinsa niin värikkäinä kuin kesympinäkin sävyinä! Kolmen lenkin satsi maksoi 2,45 euroa ja himoitsemani satsi sisälsi kaksi mustaa ja yhden vaalean lenkin. Mahtavaa!

Cailapin lenksut olivat hieman pehmeämpää ja löysempää materiaalia kuin omani, mutta vaikuttivat silti oikein mainioilta hiusten kiinnipitelijöiltä.

Oletteko te kokeilleet tällaisia hiuslenkkejä?

Rethimnon, Kreeta, Kreikka, Välimeri

Koska Kreetan Rethimnon keikkuu monien äkkilähtöjen seassa ja moni on tänäkin kesänä aikeissa matkustaa sinne, ajattelin vielä palata hieman matkatunnelmiini ja koota pienen yhteenvedon omista mielipiteistäni ja kokemuksistani kohteessa. Onhan nyt kuitenkin juhannuksen jälkeinen viikko, jolloin moni perinteisesti aloittaa kesälomansa.



Rethimnon on noin 30 000 ihmisen kaupunki, mutta tuntui minusta enemmän jo kylältä. Kolmisen kilometriä pitkä rantakatu on täynnä hotelleja, ja kohde näytti olevan varsinkin suomalaisten, skandinaavien ja venäläisten suosiossa.



Rethimnonin ostosmahdollisuudet eivät ole kovin suuret ja muutaman ketjuliikkeen yksittäisen vaateliikkeen lisäksi suurin tarjonta kaupungin ostosmahdollisuuksista näin naisnäkökulmasta katsottuna keskittyi piraattituotteisiin. Varsinkin rantakadun paikkeilta ja vanhankaupungin laitamilta merkkilaukkujen kopioita lähti halvalla ja jokaisiin aurinkolaseihin oli saatu mahdutettua niin Chanelin, Guccin tai Raybanin logo. Yksilöllisempiä vaatteita etsiessä kannatti siis kurkistaa syvemmälle vanhankaupungin kaduille.



Turistialueilta löytyi muutamia kampaamoita ja Fish Spa -jalkahoitoloita, joissa hoidon tekevät pienet kalat kuolleen ihosolukon jaloista poisnäykkien. Varsinaisia kosmetologin palveluita en missään oikeastaan bongannut.



Koska kyseessä oli turistikohde, löytyi ravintoloita paljon. Ruokailu oli samanhintaista kuin suomalaisissakin pizzerioissa ynnämuissa vastaavissa, eli pizzan sai 5-8 eurolla, kreikkalaisen salaatin 3,50-5 eurolla ja pihviaterian noin kympillä. Kohteliasta on jättää noin kymmenen prosentin tippi. Kaupungista löytyi baareja, mutta ne olivat enemmän drinkkien kanssa Kreetan yössä istumiseen tarkoitettuja.



Rantakadun ravintoloissa oli sisäänheittäjiä, muttei ehkä missionsa suhteen yhtä aggressiivisia kuin esimerkiksi Turkissa tai Egyptissä. Moni ravintoloiden työntekijä puhui yksittäisi sanoja ja lauseita suomea, eli halutessaan asioinnin olisi varmasti voinut hooitaa ihan suomeksikin.



Kapungista löytyi paljon pieniä marketteja, muttei pahemin minkään ketjunkaan ruokakauppoja edes. Kaikki marketit olivat pieniä ja jopa paikallinen Carrefour oli samaa kokoluokkaa kun monen meistä hieman reilumman kokoinen lähikauppa on. Hyvää leipää ei ollut saatavilla mielestäni yhtä hyvin ja helposti kuin mitä viime kesänä olin Hanissa nähnyt sitä aamusta iltaan myytävän ja esimerkiksi jogurtit olivat melko kalliita. Hedelmiä oli saatavilla, mutta hinnat olivat suurinpiirtein suomen hinnoissa -usein jopa kalliimpiakin.



Viikko kohteessa riitti itselleni hyvin, sillä täällä ei ole liiemmin nähtävää. Yhdessä viikossa ehti hyvin koluta paikalliset nähtävyydet (suurin nähtävyys alueen Fortezzan linnoitus) ja käydä vuoristossa ja lähiseudulla pienten punaisten tai keltaisten avonaisten possujunien kyydittämänä. (Suosittelen näitä 10-25 euron hintaisia retkiä, mikäli tahtoo nähdä maisemia ja elämää hieman rantakatua sivummassa.)



Rethimnonista oli helppo tehdä bussilla omatoimisesti retki saaren toiseksi suurimpaan kaupunkiin Haniaan (jossa itse kävin viime kesänä) tai saaren pääkaupunkiin Iraklioniin. Bussilippu Iraklioniin maksoi 7,60 euroa (Haniaan hieman yli kuusi) ja busseja lähti kapunkia kohti kerran tunnissa bussimatkan viedessä aikaa reilun tunnin verran.



Parhaiten kohde sopii mielestäni niille, jotka tahtovat lähteä viettämään rentoa rantalomaa ilman sen suurempia tekemisen suunnitelmia.



Viihdyin itse kohteessa, mutta jos matkaan ei lähde puhtaasti vaan auringonpalvonnan vuoksi, en keksi mitään syytä, miksi sinne tahtoisi palata vielä toiste -kaiken kun tosiaan ehtii viikossa jo nähdä ja kokea melko hyvin.

Onko joku teistä käynyt kyseisessä lomakohteessa? Mitä tykkäsitte?

Entäpä millaisia lomasuunnitelmia teillä on tälle kesälle?



PS. Jos suunnittelet lähtöä Kreetalle tuoreen kultasi kanssa, niin harkitse uudelleen. Saaren viemäriverkoston putket ovat sen verran ahtaita, ettei vessanpönttöön saa heittää paperia, vaan kaikki paperille jäävät tuotokset on arkistoitava yhteiseen roskakoriin...

Meet the Saint Laurent from Paris

Moni varmasti muistaa minun kertoilleen muutamaan otteeseen tarinoita nimenvaihdosleikkejä harrastavasta Diorista?

Joku muukin on päättänyt lähteä leikkiin, joskin hieman erilaisessamittakaavassa ja hieman eri tavalla.

Legendaarinen Yves Saint Laurentin muotitalo on nimittäin päättänyt ottaa uuden suunnan ja vaihtaa nimensä!

Uusi nimi tulee olemaan Saint Laurent Paris ja se otetaan käyttöön syyskussa esiteltävän kevään/kesän 2013 kokoelman yhteydessä.




Vanha YSL-logo kuitenkin (kuluttajaien hämmennykseksi) säilytetään, eli Saint Laurent Paris on siis lyhennyttnä YSL. Tietysti.



Nimivaihdoksen takana on merkin maaliskussa virkaan astunut uusi luova johtaja Hedi Slimane ja ajatuksena on ilmeisesti tuoda uusia tuulia merkin purjeisiin vanhoja ajatuksia kunnioittaen.

En ole kuitenkaan varma, millä lailla uutinen koskettaa kosmetiikkapuolen YSL-merkkiä, jonka omistus on jo nelisen vuotta ollut L'orealilla eikä YSL:n muotitalolla. Nähtäväksi siis jää, kokeeko sekin puoli nimiuudistuksen.

Minusta on todella mielenkiintoista nähdä, miten moinen nimenvahto otetaan vastaan.



Muotipuolella minua kiinnostaa eniten, miten laukuissa esiintyvälle legendaariselle Y-kirjaimelle käy Yvesin pudotessa pois merkin nimestä.



Mitä mieltä te olette asiasta? Voiko brändi vaihtaa nimeään kesken kaiken? Uskotteko sen olevan kannattavaa?

Jotain muuta kuin hajuvettä

Olisiko ihanaa tuoksua naiselliselle ja raikkaalle, mutta hajuvedet tuntuvat vaan auttamattomasti liian voimakkailta makuusi? Etkö myöskään innostu hieromaan ihollesi tuoksumerkkien astetta miedompaa tuoksunlevittäjää, parfymoitua vartalovoidetta?

Tässä muutama vaihtoehto, jotka voisit mahdollisesti käydä tavaratalon hyllyiltä kurkistamassa!



Biothermin Body Sprayt (100 ml / n. 50 euroa)

Oma suosikkini on raikkaana tuoksuva Eau Pure, joka on kuulemma saanut inspiraationsa raikkaana kuohuvista vesiputouksista. Linjasta löytyy myös muutama muu kevyehkö, koko vartalolle suihkuteltavaksi tarkoitettu suihke.



Clarinsin Treatment Fragrances (100 ml / n. 50 euroa)

Näiden tuoksujen on tarkoitus olla paitsi tuoksuja, myös hoitaa aromaterapeuttista puolta ja vaikuttaa hyväänoloon ja fiilikseen. Oma ylivoimainen suosikkini on Eau des Jardins, joka on oikea hyvänmielentuoksu. Hedelmäinen, mutta samalla raikas tuoksu on omia ylivoimaisia tuoksusuosikkejani myös muut varsinaiset EdP:t ja EdT:t mukaanluettuina.



Chanel Moisture Mistit (100 ml / n. 40 euroa)

Useaan Chanelin tuoksuun on saatavilla myös Moisture Mist, joka on vienosti aina kyseiselle parfymille tuoksuva, ihoa kosteuttava suihke. Oma ylivoimainen suosikkini on Chance Eau Tendre Sheer Moiture Mist, joka on kevyen sitruksinen, mutta samalla naisellisen kukkainen. Rakastan tätä tuoksua ja jotenkin koen sen olevan vielä onnistuneemmassa muodossa tässä tuotteessa kuin itse EdT:ssä.



Soap & Glory Girligo Spray-On Moisturizing Mist (250 ml / 6,50 £)

Jos sinulla vaan on mahdollisuus saada käsiisi etupäässä Englannissa myytävän Soap & GLoryn Girligo Spray-on Body Moisturizing Mist, suosittelen kokeilemaan! Kosteuttava suihke on ihanan kevyt ja tuoksuu minusta maailman ihanimmalle, sisältäähän se mm. mansikkaa ja persikkaa! Tarkempaa tuoksufiilistelyä löytyy tästä aiemmasta postauksestani.

Onko joku näistä teidän suosikkejanne? Tai olisiko teillä vinkata minulle ja muille jotain vastaavia ihanuuksia?

Miesten tuoksu

Tänään puhutaan vielä tuoksuista. Tai tarkalleen ottaen tuoksusta, joka on nimenomaan miehille suunniteltu.



Hajuvesien sukupuolirajathan on tehty rikottaviksi ja esimerkiksi Kenzon Homme Boisée tuoksuu työkaverini iholla aivan loistavalta. Miehille on kuitenkin tehty eräs tuoksu, joka on nimenomaan heitä varten. Kyseessä ei ole oikeastaan parfymi, mutta miehille tarkoitettu hajuste kuitenkin.



Saanko esitellä: VULVA Original.



"The real erotifying vaginal scent of a desirable woman –
VULVA Original is NOT a perfume, but the captivating intimate scent conserved as odorous substance, made to satisfy your own smelling pleasure. VULVA Original is the natural vaginal scent which is produced by movement and sweating in the female intimate area, the scent that arises for example a couple of hours after having had the last intensive shower.



After uncountable test series with a variety of vaginal aromas of all kinds of women, we’ve decided to conserve the vaginal scent, which most of the test persons experienced to be the most erotic. Our biggest challenge has been to conserve the chosen intimate scent without changing it too much. After many years of extensive tests and specifically developed procedures of conserving methods, we’ve finally managed to capture the treasured organic vaginal scent in a long lasting way.



The precious organic substance is imbedded in a classy
glas-phial, encased in an exclusive packaging. Because of the comfortable dosing feeder, you’re enabled to put tiniest amounts of the arousing fluid on the back of your hand. Right after a short amount of time the exuding irresistible smell of a seducing vagina intensifies your erotic fantasies and fires your minds eye. Smell and enjoy the intimate scent of a desirable woman. Anytime and anywhere.



VULVA Original – worldwide unique. Also because it’s the only erotic product which doesn’t imitate. VULVA Original is real and suspect to supervision of strict int. terms of references. Health risks are excluded if you handle the product as predetermined."





Myyntiin on vielä ilmeisesti tulossa Vulva Eighteen -versio.

Mutta eipäminulla tässä sitten muuta kuin että HYVÄÄ JUHANNUSTA KAIKILLE!